Talviolympialaiset vedonlyönti: hiihto ja ampumahiihto

Millaisia vetoja hiihdosta ja ampumahiihdosta voi lyödä?

Yksilölajeissa markkinat jakautuvat kolmeen ryhmään: kuka voittaa, kuka yltää mitalille ja kumpi kahdesta sijoittuu paremmin. Taulukko kertoo, mitä kukin veto tarkoittaa ja milloin se ratkeaa; se on yleiskuvaus, ei luettelo siitä, mitä Suomessa on tarjolla.

Mitaliveto ja voittajaveto ovat eri asioita: voittajavedossa vain kulta kelpaa, mitalivedossa myös hopea tai pronssi.

Miten hiihto- ja ampumahiihtokilpailut etenevät?

Vedon ymmärtäminen alkaa kilpailumuodosta, koska muoto määrää, mikä asia ratkaisee. Maastohiihdossa kilpaillaan yhteislähdöllä, aikalähdöllä ja viestinä, ja mukana ovat sprintti, kaksoishiihto ja joukkuesprintti. Ampumahiihdossa kilpaillaan yksilökilpailu, pikamatka, takaa-ajo, yhteislähtö ja viesti.

Ampumahiihdossa osumatarkkuus ratkaisee suuren osan sijoituksista, ja siksi yksi ampumavirhe voi pudottaa urheilijan useita sijoja. Takaa-ajossa lähtöjärjestys perustuu pikamatkan tulokseen, joten ensimmäisen kilpailun tulos vaikuttaa toisen kerroinasetelmaan. Lajien tarkemmat kuvaukset ovat sivuilla maastohiihto ja ampumahiihto.

Jos veikkaat ampumahiihtoa, tarkista kilpailun muoto: sama urheilija voi olla kärjessä pikamatkalla ja tippua yhteislähdössä, koska muoto painottaa eri taitoja.

Miksi yksilölajien kertoimet eroavat joukkuepeleistä?

Yksilölajissa voittajia on monta mahdollista, joten suosikinkin voittotodennäköisyys on pienempi kuin joukkuepelin favoriitin. Joukkuepelissä suosikin kerroin voi olla esimerkiksi 1,50, joka vastaa 66,7 prosentin todennäköisyyttä, mutta kymmenien lähtijöiden kilpailussa yhdelläkään urheilijalla ei ole samanlaista etumatkaa. Kertoimen ja todennäköisyyden yhteyden selittää sivu kertoimet – miten ne toimivat.

Toinen ero on se, että yksilölajissa yhden urheilijan sairastuminen, huono keli tai sukset vaikuttavat suoraan lopputulokseen. Viimeiset tiedot saapuvat usein vasta lähtöpäivänä, joten kerroin voi muuttua vähän ennen kilpailua. Kolmas ero on vedon ehdoissa: jos urheilija ei lähde, vedon sääntö kertoo, palautetaanko panos vai hävitäänkö veto, ja sääntö vaihtelee vedoittain. Tarkista se ennen panostamista.

Mitä Milano Cortina opetti suomalaisten mahdollisuuksista?

Milano Cortinan tulokset näyttävät, miksi mitalivedon kertoimet voivat olla korkeita ja miksi ne silti osuvat. Suomi voitti kisoissa kuusi mitalia (0–1–5): kaksi ampumahiihdosta ja maastohiihdosta, kolme yhdistetystä ja yksi jääkiekosta. Ensimmäiset kaksi tulivat näin: Suvi Minkkinen otti pronssin ampumahiihdon takaa-ajossa ja naisten viestijoukkue (Johanna Matintalo, Kerttu Niskanen, Vilma Ryytty, Jasmi Joensuu) pronssin maastohiihdon viestissä. Yhdistetyssä Ilkka Herola ja Eero Hirvonen saivat joukkuehopean, ja yksilömitalit tulivat Hirvoselle ja Herolalle.

Moni suomalainen oli myös aivan mitalin lähellä: miesten ampumahiihdon yksilökilpailussa Olli Hiidensalo oli neljäs, maastohiihdon sprintissä Lauri Vuorinen neljäs ja miesten viestijoukkue neljäs. Neljäs sija on vedonlyöjälle tappio, mutta se kertoo, kuinka lähellä mitalia sijoitukset olivat. Suomen kaikki mitalit löytyvät sivulta Suomen olympiamitalit.

Ketkä maat hallitsevat talvikisojen mitaliveikkauksia?

Talvikisojen mitalitaulukko on keskittynyt harvoihin maihin, ja se vaikuttaa maakohtaisten mitalimäärävetojen kertoimiin. Milano Cortinan kymmenen kärkeä Olympedian mukaan olivat seuraavat.

Taulukossa maat on järjestetty kultamitalien mukaan, joten Alankomaat on kolmantena, vaikka Italialla on enemmän mitaleja. Jos veikkaat mitalimäärää, tarkista, lasketaanko vedossa kaikki mitalit vai vain kullat; kullat ja kokonaismäärä antavat eri järjestyksen. Norja voitti 41 mitalia 116 mitalikilpailusta ja Suomi kuusi, joten maiden mitalimäärien kertoimet eroavat paljon toisistaan.

Mitkä sijoitukset jäivät Suomella lähelle mitalia?

Milano Cortinassa Suomen suurin ero mitaleihin syntyi neljänsistä ja viidensistä sijoista. Seuraava taulukko luettelee Suomen sijoitukset sijoille 4–7 Olympedian mukaan.

Taulukko näyttää, kuinka pienestä mitalin ulkopuolelle jääminen voi olla kiinni: kolme neljättä sijaa tuli kahdessa lajissa. Taulukossa on kymmenen sijoitusta sijoilla 4–7, kun mitaleja tuli kuusi, joten mitalin ja sijoituksen välinen ero on pieni. Se ei kuitenkaan kerro seuraavien kisojen tuloksista.

Miten kaksintaistelu toimii hiihdossa?

Kaksintaistelu eli head-to-head-veto vertaa kahta urheilijaa keskenään: veikkaat, kumpi sijoittuu kilpailussa paremmin. Voittajan ei tarvitse olla kilpailun kärjessä, kunhan se pääsee toisen edelle, joten kaksintaistelu sopii tilanteeseen, jossa tunnet kahden urheilijan kuntotason mutta et usko kummankaan voittavan.

Kaksintaistelun ehdoista ratkaisevat kolme asiaa: kumpi lähtee, mitä tapahtuu, jos toinen keskeyttää, ja mitä tapahtuu, jos kumpikaan ei lähde. Panos palautetaan tai veto mitätöidään vedonvälittäjän ehtojen mukaan, joten ehdot kannattaa lukea ennen vetoa. Ampumahiihdossa yksi ampumavirhe voi pudottaa urheilijaa useita sijoja, ja se tekee kaksintaistelusta riskialttiimman kuin ensi silmäyksellä näyttää.

Mikä muuttuu Ranskan Alppien kisoihin 2030?

Ranskan Alppien talvikisat 2030 pelataan 1.–17.2.2030, ja ohjelmassa on 126 mitalikilpailua. Yhdistetty on pudotettu kisaohjelmasta IOC:n johtokunnan päätöksellä, joten yhdistetyn mitalivetoa ei enää ole tulossa. Ohjelma voi muuttua kisojen välillä, joten tarkista vedon kohde aina viralliselta lajiohjelmalta. Kisan perustiedot ovat sivulla Ranskan Alpit 2030.

Muista vastuullisuus

Vedonlyönnin ikäraja on 18 vuotta. Jos haluat rajoittaa pelaamista, esto-ohjelmat ja pelikiellot on kuvattu sivulla vastuullinen vedonlyönti; Peluurin auttava puhelin 0800 100 101 vastaa arkisin kello 12–18.