Pikaluistelu ja short track olympialaisissa
Pikaluistelu ja short track olympialaisissa: 14 + 9 kilpailua, ratojen erot ja Suomen 24 mitalia, jotka tulivat vuosina 1924–1968. Mukana mitalistitaulukko.
- Olympialaji vuodesta
- 1924 (pikaluistelu), 1992 (short track)
- Mitalikilpailuja 2026
- 14 + 9
- Kisapaikka 2026
- Rho ja Assago
- Seuraavat kisat
- Alpes 2030, Alankomaat ja Lyon
- Suomen viimeisin mitali
- Mustonen, kulta 1968
- 7kulta
- 8hopea
- 9pronssi
Pikaluistelu on yksi Suomen perinteisistä talviolympialajeista: maa on voittanut siinä 24 olympiamitalia, joista seitsemän on kultaa, kahdeksan hopeaa ja yhdeksän pronssia. Kaikki mitalit tulivat vuosina 1924–1968, ja viimeisen voitti Kaija Mustonen 1968. Short trackissa Suomella ei ole olympiamitaleja.
Mikä on pikaluistelun ja short trackin ero?
Pikaluistelu ja short track kuuluvat samaan ISU:n lajiperheeseen, mutta ne ovat olympialajeina erillisiä: pikaluistelu kilpaillaan 400 metrin radalla kahdessa kaistassa ja short track noin 111 metrin radalla, jossa useampi luistelija kilpailee samanaikaisesti ilman omia kaistoja.
| Pikaluistelu | Short track | |
|---|---|---|
| Rata | 400 metriä | 111,12 metriä |
| Kisaformaatti | Aikaa vastaan, kaksi luistelijaa kerrallaan | Useampi luistelija radalla, ensimmäisenä maaliin |
| Olympialaji vuodesta | 1924 | 1992 (näytöslaji 1988) |
| Kilpailuja 2026 | 14 | 9 |
| Suomen mitalit | 7–8–9 | ei mitaleja |
Lähde: Olympedia ja ISU:n ratamitat. Jos haluat nähdä puhtaan aikakisan ja tarkat sekunnit, katso pikaluistelua. Jos taas haluat nähdä ohituksia ja taktista kisaa, katso short trackia.
Mitä kilpailuja pikaluistelussa ja short trackissa on?
Pikaluistelussa on 14 mitalikilpailua, seitsemän miehille ja seitsemän naisille: 500, 1 000 ja 1 500 metriä, miehille 5 000 ja 10 000 metriä sekä naisille 3 000 ja 5 000 metriä. Lisäksi molemmilla sukupuolilla on massalähtö ja joukkueajo. Short trackissa on yhdeksän kilpailua: 500, 1 000 ja 1 500 metriä, viestit sekä sekaviesti 2 000 metrillä.
Kisat käytiin Milano Cortinassa 2026 Milano Speed Skating Stadiumissa Rhossa ja short track Forum di Milanossa Assagossa. Pikaluistelun kultaa voittivat muun muassa Jordan Stolz (Yhdysvallat) miesten 500 ja 1 000 metrillä sekä Jutta Leerdam (Alankomaat) naisten 1 000 metrillä. Short trackissa miesten 1 000 ja 1 500 metrin voitot veivät Alankomaiden Jens van ‘t Wout, ja naisten 500 ja 1 000 metrin voitot Xandra Velzeboer.
Ketkä voittivat pikaluistelun kullat Milano Cortinassa?
Milano Cortinan 14 pikaluistelukilpailusta kaksi voitti Yhdysvaltain Jordan Stolz (500 ja 1 000 metriä) ja kaksi Italian Francesca Lollobrigida (naisten 3 000 ja 5 000 metriä). Alankomaat voitti viisi kultaa.
| Kilpailu | Miesten voittaja | Naisten voittaja |
|---|---|---|
| 500 m | Jordan Stolz (Yhdysvallat) | Femke Kok (Alankomaat) |
| 1 000 m | Jordan Stolz (Yhdysvallat) | Jutta Leerdam (Alankomaat) |
| 1 500 m | Ning Zhongyan (Kiina) | Antoinette Rijpma-de Jong (Alankomaat) |
| 3 000 m / 5 000 m | Sander Eitrem (Norja), 5 000 m | Francesca Lollobrigida (Italia), 3 000 m ja 5 000 m |
| 10 000 m | Metoděj Jílek (Tšekki) | ei kilpailua |
| Massalähtö | Jorrit Bergsma (Alankomaat) | Marijke Groenewoud (Alankomaat) |
| Joukkueajo | Italia | Kanada |
Lähde: Olympedia. Miehillä pisin matka on 10 000 metriä ja naisilla 5 000 metriä.
Miten pikaluistelu ja short track tulivat olympialaisiin?
Pikaluistelu oli mukana jo ensimmäisissä talvikisoissa Chamonixissa 1924. Naiset kilpailivat ensin näytöslajissa 1932, ja mitalikilpailut alkoivat Squaw Valleyssä 1960. Joukkueajo tuli ohjelmaan Torinossa 2006 ja massalähtö PyeongChangissa 2018.
Short track oli näytöslaji Calgaryssa 1988 ja varsinainen mitalilaji Albertvillessä 1992. Sekaviesti debytoi Pekingissä 2022.
Ketkä ovat Suomen pikaluistelun olympiamitalistit?
Suomen 24 pikaluistelumitalia ovat tulleet kymmeneltä luistelijalta. Eniten mitaleja voitti Clas Thunberg, jonka seitsemän mitalia tulivat vuosien 1924 ja 1928 kisoissa.
| Luistelija | Mitalit (K–H–P) | Kisat ja kilpailut |
|---|---|---|
| Clas Thunberg | 5–1–1 | 1924: kulta 1 500 m, 5 000 m ja allround, hopea 10 000 m, pronssi 500 m; 1928: kulta 500 m ja 1 500 m |
| Julius Skutnabb | 1–2–1 | 1924: kulta 10 000 m, hopea 5 000 m, pronssi allround; 1928: hopea 5 000 m |
| Kaija Mustonen | 1–2–1 | 1964: hopea 1 500 m, pronssi 1 000 m; 1968: kulta 1 500 m, hopea 3 000 m |
| Birger Wasenius | 0–2–1 | 1936: hopea 5 000 m ja 10 000 m, pronssi 1 500 m |
| Jaakko Friman | 0–0–1 | 1928: pronssi 500 m |
| Antero Ojala | 0–0–1 | 1936: pronssi 5 000 m |
| Lassi Parkkinen | 0–1–0 | 1948: hopea 10 000 m |
| Pentti Lammio | 0–0–1 | 1948: pronssi 10 000 m |
| Toivo Salonen | 0–0–1 | 1956: pronssi 1 500 m |
| Eevi Huttunen | 0–0–1 | 1960: pronssi 3 000 m (naiset) |
Lähde: Olympedia. Kokonaisuutena kultia on seitsemän, hopeita kahdeksan ja pronsseja yhdeksän. Naisten pikaluistelun mitalit tulivat kahdelta suomalaiselta: Eevi Huttunen voitti pronssia 1960, ja Kaija Mustonen voitti neljä mitalia vuosina 1964–1968. Suomen koko talvikisatilasto löytyy sivulta talviolympialaisten mitalit.
Mitä Clas Thunberg voitti Chamonixissa 1924?
Clas Thunberg voitti ensimmäisissä talvikisoissa Chamonixissa 1924 kolme kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin: kultaa 1 500 ja 5 000 metriltä sekä allround-kilpailussa, hopeaa 10 000 metriltä ja pronssia 500 metriltä. Neljä vuotta myöhemmin hän lisäsi St. Moritzissa kaksi kultaa, 500 ja 1 500 metriltä.
Julius Skutnabb voitti samoissa kisoissa 10 000 metrin kultaa. Yhteensä Suomi voitti Chamonixin pikaluistelussa kahdeksan mitalia.
Miten suomalaiset pärjäsivät Milano Cortinassa?
Olympedian Suomen Milano Cortina -sivulla ei ole pikaluistelijoita eikä short trackin luistelijoita. Suomen viimeinen pikaluistelumitali on siis edelleen vuodelta 1968, kun Kaija Mustonen voitti naisten 1 500 metrin kullan.
Pikaluistelun ja muiden talvilajien kokonaiskuva on sivulla Suomen olympiamitalit.
Missä pikaluistelu ja short track kilpaillaan seuraavissa kisoissa?
Alpes 2030 -kisoissa short track kilpaillaan Lyonissa Eurexpossa yhdessä taitoluistelun ja curlingin kanssa. Pikaluistelun paikaksi on ehdotettu Thialfia Heerenveenissä, jonka Kansainvälisen olympiakomitean hallitus on hyväksynyt sillä ehdolla, että järjestäjät sopivat paikan omistajien kanssa. Paikka ei ole siis vielä lopullinen. Lisää kisasta sivulla Ranskan Alpit 2030 ja jäälajien naapurista taitoluistelusta.