Olympiakylä

Mitä olympiakylä tarkoittaa?

Olympiakylä on kisajärjestäjien rakentama tai kisoihin muokkaama kokonaisuus, jossa urheilijat asuvat, syövät ja tapaavat toisiaan lähellä kilpailupaikkoja. Ensimmäinen tähän tarkoitukseen rakennettu kylä oli Los Angelesin kesäkisoissa 1932: sen mökit, ruokalat, sairaala ja posti palvelivat miesurheilijoita, ja naiset majoitettiin hotelliin. Kisojen jälkeen mökit myytiin pois, joten kylästä ei jäänyt jälkeä.

Nykyään kylä on järjestäjälle sekä logistiikkaratkaisu että rakennushanke. Siksi lähes kaikki uudet kylät suunnitellaan niin, että ne sopivat kisojen jälkeen asunnoiksi tai opiskelija-asunnoiksi.

Missä Helsingin olympiakylä on?

Helsingin olympiakylä on Käpylässä, Koskelantien varrella Pohjois-Helsingissä. Alue kuuluu kahteen eri kisahankkeeseen, ja ne erottaa toisistaan vuosi ja nimi.

Paikaksi valittiin Käpylä sen jälkeen, kun kylää oli harkittu myös Meilahteen, Herttoniemeen ja Puotinkylään; vuoden 1940 kylästä tuli kisojen rinnalla yksi niiden symboleista. Helsinki luopui kisoista huhtikuussa 1940, ja valmistuneet talot menivät tavallisille asukkaille. Helsingin kaupungin olympiasivujen mukaan alueen rakennuttaja oli Helsingin asuntokeskuskunta Haka, joka aikoi myydä talot asunnoiksi kisojen jälkeen. Arkkitehtina on mainittu Hilding Ekelund; Docomomo Finlandin mukaan Martti Välikangas luovutti suunnittelun hänelle siirryttyään Viipurin jälleenrakennukseen. Asuntojen määrästä lähteet ovat eri mieltä, joten tässä sitä ei anneta.

Millainen Kisakylä oli vuonna 1952?

Jos haluat ymmärtää, miksi Helsingissä on kaksi kylää, ero on yksinkertainen: ensimmäinen valmistui peruttuja kisoja varten ja jäi asukkaille, toinen rakennettiin toteutuneisiin kisoihin. Kisakylä rakennettiin Käpylään vanhan Olympiakylän vastapäiselle puolelle, ja se oli Docomomo Finlandin mukaan kisojen suurin yksittäinen rakennushanke. Sen piti majoittaa 4 800 urheilijaa. Rakennuksissa käytettiin esivalmistettuja osia, esimerkiksi valmiina toimitettuja porrashuoneita, ja talot ovat pääosin L-muotoisia lamellitaloja. Julkisivuissa on väriraitoja, jotka viittaavat olympiarenkaisiin. Arkkitehtina on mainittu Pauli Salomaa.

Kaikki urheilijat eivät asuneet Käpylässä. Itäblokin maiden urheilijat majoitettiin Otaniemeen Teekkarikylään, koska Neuvostoliitto oli sitä pyytänyt, ja Teekkarikylä tarjosi paikkoja jopa 2 500 urheilijalle. Aalto-yliopiston arkiston mukaan asunnot, urheilukenttä ja Otahalli valmistuivat vasta juuri ennen kisoja. Helsingin muista kisapaikoista kerrotaan sivulla Helsingin olympialaiset 1952 ja Olympiastadionista.

Milloin olympiakylät yleistyivät?

Kisoissa 1896–1920 urheilijoille ei ollut virallisia asuntoja: osa yöpyi hotelleissa, kouluissa tai kasarmeissa ja osa jopa laivoissa, joilla oli tullut kisakaupunkiin. Pariisin kisoissa 1924 järjestäjät rakensivat Colombesin stadionin lähelle puisia majoja, ja alue oli ensimmäinen, jota kutsuttiin olympiakyläksi. Los Angelesin 1932 kylään mahtui 2 000 ihmistä, ja siinä oli sairaala, paloasema ja posti. Kylä rakennettiin sen jälkeen jokaisiin kesäkisoihin paitsi Lontoon 1948 kisoihin.

Talvikisoissa urheilijat yöpyivät pääosin hotelleissa vuosina 1924–1956, mutta Oslon 1952 kisoihin tehtiin kolme majoituspaikkaa. Naiset asuivat erillään vuoteen 1952 asti, ja Melbournen 1956 kylässä heillä oli oma osansa. Urheilijat majoitettiin joukkueittain eikä sukupuolen mukaan vasta Los Angelesin 1984 kisoista alkaen. Münchenin 1972 verilöylyn jälkeen kylät on vartioitu tarkasti, ja kylään pääsevät vain urheilijat, valmentajat ja toimitsijat; media ei pääse sinne lainkaan.

Miten ulkomaiset olympiakylät ovat muuttuneet?

Suurkaupungin kylä on nykyään kokonaisen kaupunginosan kokoinen hanke. Pariisin 2024 kylä Saint-Denis’ssä majoitti kisojen aikana 14 250 urheilijaa ja henkilökuntaan kuuluvaa. Pariisin kaupungin mukaan alue on 52 hehtaaria, ja kisojen jälkeen sen on tarkoitus muuttua tuhansien asukkaiden asuinalueeksi; osa asunnoista on sosiaalista vuokra-asumista. Tarkka asuntomäärä vaihtelee lähteestä toiseen, joten sitä ei kannata pitää vakiolukuna. Kisoista kerrotaan lisää sivulla Pariisin olympialaiset 2024.

Pekingin talvikisoissa 2022 kyliä oli kolme: Pekingissä, Yanqingissa ja Zhangjiakoussa. Kiinan viranomaisten mukaan Pekingin keskustan kylässä oli olympialaisten aikana 2 338 vuodepaikkaa ja paralympialaisten aikana 1 040. Kisat on esitelty sivulla Pekingin olympialaiset 2022.

Münchenin Olympiadorf vuodelta 1972 on esimerkki pitkäikäisestä kylästä: se on edelleen asuinalue, ja osa sen bungaloweista on opiskelija-asuntoina. Kun kylä suunnitellaan alun perin asunnoiksi, sen käyttö jatkuu kisojen jälkeen luontevasti, ja se on syy siihen, että uudet kylät rakennetaan yhä asuinalueiksi.

Onko Olympiakylä-nimisiä alueita muualla Suomessa?

Olympiakylä on myös asuinalueen nimi useilla suomalaisilla paikkakunnilla. Asuntopalvelujen hakusivuilla näkyvät esimerkiksi Muuramen ja Porin Olympiakylä-alueet. Jos etsit asuntoa tai karttaa, tarkenna hakuun kaupunki, sillä nimi ei viittaa aina kisoihin. Helsingin Käpylän kylän löydät hakusanoilla Käpylä ja Kisakylä.

Jos haluat tietää, miten kisat alkavat, lue olympiatulesta. Kisojen alkuvaiheista kertoo sivu ensimmäiset olympialaiset.