Suomen olympiajoukkue
Suomen olympiajoukkue valitaan kolmessa vaiheessa: karsinta, lajiliiton esitys ja Olympiakomitean vahvistus. Katso joukkueen koko kisoittain.
Suomen olympiajoukkueeseen pääsee kolmen vaiheen kautta: urheilija täyttää lajinsa kansainvälisen karsintavaatimuksen, lajiliitto esittää hänet joukkueeseen ja Olympiakomitea vahvistaa valinnan. Joukkueeseen ei siis valita ketään pelkästään hyvällä kaudella, vaan kisapaikan täytyy ensin ansaita. Los Angelesin 2028 joukkueen valinnat vahvistetaan kisojen lähestyessä.
Miten Suomen olympiajoukkue valitaan?
Suomen olympiajoukkue valitaan kolmessa vaiheessa. Jokainen vaihe suodattaa pois osan kandidaateista, ja viimeisen sanan sanoo Suomen olympiakomitea.
- Karsinta. Urheilijan on täytettävä oman lajinsa kansainvälisen lajiliiton kisapaikkavaatimus. Yleisurheilussa se on joko tulosraja tai riittävä määrä rankingpisteitä: Pariisin 2024 kisoihin 25 suomalaista yleisurheilijaa pääsi, 11 tuloksella ja 14 rankingpisteillä. Joukkuelajeissa paikat ratkeavat joukkueittain: jääkiekossa Milano Cortinan 2026 kisapaikat jaettiin MM-kisojen 2023 sijoitusten ja karsintaturnausten perusteella.
- Lajiliiton esitys. Kansallinen lajiliitto esittää urheilijoita, ja Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö valmistelee valinnat yhdessä lajiliittojen valmennusjohdon kanssa.
- Vahvistus. Olympiakomitean hallitus vahvistaa valinnat. Käytännössä valinnat seuraavat lajiliittojen esityksiä, mutta lopullinen päätösvalta on Olympiakomitealla.
Valinta tehdään jatkuvasti, ei kerralla: urheilijoita ja joukkueen muita jäseniä voidaan valita sitä mukaa kuin valintakriteerit täyttyvät. Milano Cortinan 2026 ensimmäinen valintakierros tehtiin 29.9.2025, jolloin hallitus nimesi yhdeksän urheilijaa neljästä lajista, ja loput nimettiin myöhemmin.
Millä kriteereillä urheilijat valitaan?
Valintakriteeri on suoritus, ei pelkkä osallistuminen. Milano Cortinan 2026 kisoihin Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Janne Hänninen kuvasi kriteeriksi viime kaudella osoitetun potentiaalin olla mukana mitalitaistelussa maailman kärjen joukossa. Aiemmin, Pyeongchangin 2018 kisoissa, kriteerit olivat tiukempia lukuina: yksilöurheilijoilta vaadittiin 16 parhaan joukkoon ja joukkueilta 8 parhaan joukkoon yltävää tasoa maailman parhaiden kisoissa, ja hallitus saattoi lisäksi valita nuoria nousevia urheilijoita.
Jos haluat tietää, onko urheilija varmasti kisoissa, odota Olympiakomitean vahvistusta, sillä karsintapaikka ei vielä tarkoita valintaa. Kriteerit vahvistetaan kisoittain, joten tarkka lista kannattaa tarkistaa Olympiakomitean sivuilta.
Kuinka suuri Suomen olympiajoukkue on?
Suomen joukkue on kasvanut ja pienentynyt kisoista toiseen. Helsingin kotikisoissa 1952 joukkueessa oli 258 urheilijaa, kun taas viime vuosikymmeninä talvikisoissa joukkue on ollut noin sadan urheilijan kokoinen. Kesäkisojen joukkue oli Pariisissa 2024 pienempi: 55 urheilijaa, joista 32 naisia.
| Kisat | Urheilijoita | Miehiä | Naisia |
|---|---|---|---|
| Helsinki 1952 | 258 | 228 | 30 |
| Sotši 2014 | 99 | 66 | 33 |
| Pyeongchang 2018 | 96 | – | – |
| Peking 2022 | 92 | 49 | 43 |
| Pariisi 2024 | 55 | 23 | 32 |
| Milano Cortina 2026 | 98 | 54 | 44 |
Pariisin 2024 joukkue palasi kotiin ilman mitalia ensimmäistä kertaa Suomen olympiahistoriassa, vaikka kolme suomalaista sijoittui viiden parhaan joukkoon. Milano Cortinassa joukkue toi kuusi mitalia, ja siitä kerrotaan sivulla Milano Cortina 2026.
Ketkä olivat Suomen joukkueessa Milano Cortinassa?
Milano Cortinan 2026 joukkueessa oli 98 urheilijaa, ja sen mitalit tulivat hiihtolajeista ja jääkiekosta. Ampumahiihtäjä Suvi Minkkinen voitti pronssia takaa-ajossa, ja yhdistetyssä Ilkka Herola ja Eero Hirvonen voittivat joukkuehopean. Hirvonen voitti lisäksi yksilöpronssin ja Herola pronssin sprintissä. Naisten maastohiihtoviesti, johon kuuluivat Johanna Matintalo, Kerttu Niskanen, Vilma Ryytty ja Jasmi Joensuu, voitti pronssia, ja miesten jääkiekkojoukkue voitti pronssin Slovakiaa vastaan 6–1.
Jääkiekkojoukkueen kapteeni oli Mikael Granlund, ja joukkueessa oli 20 olympiadebytanttia. Leijonien pelaajiin kuuluivat muun muassa Aho, Hintz, Rantanen, Heiskanen ja Saros. Täyden tilaston löydät sivulta Leijonat olympialaisissa.
Minkä maiden jääkiekkojoukkueet ovat menestyneet olympialaisissa?
Jääkiekon olympiajoukkueita etsitään usein maan nimellä, kuten Kanada, USA tai Ruotsi. Menestys on mitattavissa mitaleilla: Kanada on voittanut miesten jääkiekossa eniten mitaleja ja kultia, Yhdysvallat on voittanut kolme kultaa, viimeksi Milano Cortinassa 2026, ja Ruotsi kaksi.
| Maa | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Kanada | 9 | 5 | 3 | 17 |
| Yhdysvallat | 3 | 8 | 1 | 12 |
| Neuvostoliitto | 7 | 1 | 1 | 9 |
| Ruotsi | 2 | 3 | 4 | 9 |
| Suomi | 1 | 2 | 5 | 8 |
| Tšekkoslovakia | 0 | 4 | 4 | 8 |
Taulukon luvut ovat miesten turnauksista, ja voittajat vuosittain on koottu sivulle olympiavoittajat. Milano Cortinan 2026 kultaottelun USA voitti Kanadan jatkoajalla 2–1.
Keitä Leijonien joukkueessa oli Milano Cortinassa?
Jääkiekkojoukkueen kokoonpanoon kuuluivat muun muassa Aho, Hintz, Granlund, Rantanen, Heiskanen, Lindell ja Saros. Maalivahdit Lankinen ja Korpisalo olivat joukkueessa mutta eivät pelanneet. Kaksikymmentä pelaajaa oli ensimmäisissä olympialaisissaan. Joukkueen vaiheet löytyvät sivulta Leijonat olympialaisissa.
Entä paralympiajoukkue?
Paralympiajoukkue on kooltaan pienempi kuin olympiajoukkue. Pariisin 2024 paralympialaisiin Suomi lähetti 16 urheilijaa, ja he voittivat neljä mitalia (0-1-3), joista kaikki tulivat pyörätuolikilpa-ajosta. Milano Cortinan 2026 paralympialaisissa Suomella oli neljä urheilijaa ja yksi opas kolmessa lajissa: alppihiihdossa, lumilautailussa ja maastohiihdossa. Kaksi hopeaa voittivat Inkki Inola ja Nette Kiviranta. Paralympiajoukkueen koordinoinnista vastaa Suomen Paralympiakomitea, ja kisat, luokittelu ja mitalit on koottu osioon paralympialaiset.
Mistä löydän joukkueen nimet?
Olympiakomitea julkaisee joukkueen nimet sivustollaan ja kutsuu olympia- ja paralympiajoukkueen urheilijoita yhteisnimellä Pohjoisen tähdet. Jos etsit tietyn kisan joukkuetta, katso kisan oma sivu: Milano Cortina 2026 ja Pariisi 2024.
Mitä joukkueen koosta ja menestyksestä voi päätellä?
Joukkueen koon ja mitalien välillä ei ole suoraa yhteyttä. Helsingin 1952 kotikisoissa 258 urheilijaa toi 22 mitalia, kun Milano Cortinan 98 urheilijaa toi kuusi mitalia. Pariisin 55 urheilijaa ei tuonut yhtään, vaikka kolme suomalaista sijoittui viidenneksi: Silja Kosonen moukarissa, Pihla Kaivo-oja nyrkkeilyssä (jaettu sija) ja Heili Sirviö skeittauksessa. Joukkueen koko kertoo siis enemmän siitä, kuinka monta kisapaikkaa on ansaittu, kuin mitalimenestyksestä.
Naisten osuus on kasvanut: Helsingissä 1952 naisia oli 30 urheilijaa 258:sta, kun Pariisissa 2024 heitä oli 32 joukkueen 55 urheilijasta ja Milano Cortinassa 44 urheilijaa 98:sta. Milano Cortinassa Suomi sai mitalien lisäksi kolme neljättä sijaa: miesten hiihtoviesti, Olli Hiidensalo ampumahiihdon yksilökilpailussa ja Lauri Vuorinen hiihdon sprintissä.
Miten nuorten olympiajoukkue valitaan?
Nuorten olympialaisten joukkueen valinnat valmistelee Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö yhdessä lajiliittojen kanssa, ja urheilijat valitaan kisakohtaisten kriteerien ja budjetin puitteissa. Dakarin 31.10.–13.11.2026 nuorten olympialaisiin Suomi lähettää neljä urheilijaa: nyrkkeilyssä, rannikkosoudussa, sulkapallossa ja taekwondossa. Urheilijat ovat 15–17-vuotiaita. Gangwonin 2024 talvikisoissa Suomi voitti kolme kultaa ja neljä pronssia. Kisoja kuvataan sivulla nuorten olympialaiset.
Miksi valintakriteereistä keskustellaan?
Yleisurheilussa Pariisin 2024 kisapaikat täytettiin sekä tuloksilla että rankingpisteillä, ja Suomen Urheiluliiton entinen huippu-urheilujohtaja Jarmo Mäkelä ehdotti Ylen artikkelissa valintojen tiukentamista. Hänen mukaansa joukkueeseen pitäisi valita vain ne, jotka täyttävät tulosrajan tai rankingvaatimuksen karsintajakson päättyessä, eikä korvaavia paikkoja pitäisi olla. Rankingilla karsiutuneen urheilijan tulisi hänen mielestään olla Suomen paras lajissaan sinä kesänä. Keskustelu osoittaa, että kisapaikka ei vielä tarkoita valintaa ja että kriteerien tiukkuudesta on eri näkemyksiä.
Mitä Suomen joukkue pitää päällään?
Suomen olympiajoukkueen asut valmistaa lahtelainen Luhta, joka on Olympiakomitean yhteistyökumppani vuodesta 2017 ja jonka sopimus jatkuu vuoteen 2030 saakka. Pariisissa 2024 joukkue pukeutui Luhtan Rukka-merkin kokoelmaan, ja Milano Cortinassa 2026 avajaisasut esiteltiin muotinäytöksessä Milanossa. Asujen suunnittelusta, materiaaleista ja kuvauksista kerrotaan sivulla olympia-asut.
Missä joukkueen koko tarina on?
Suomen koko olympiahistoria on sivulla Suomi olympialaisissa, ja mitalit lajeittain ovat sivulla Suomen olympiamitalit. Jos etsit Milano Cortinan joukkueen tuloksia, katso Milano Cortina 2026.