Yhdistetty olympialaisissa

Mikä laji yhdistetty on ja miten se toimii?

Yhdistetyssä voittaa se, joka hiihtää ensimmäisenä maaliin, kun hiihto aloitetaan mäkihypyn pistetappioiden mukaan porrastetusti. Tätä kutsutaan Gundersenin menetelmäksi: mäkihypyn voittaja lähtee hiihtämään ensimmäisenä, ja muut lähtevät perässä sitä myöhemmin, mitä enemmän pisteitä heiltä jäi. Mäkihypyn pisteytys on selitetty sivulla mäkihyppy, ja hiihtoa kuvaa maastohiihto.

Milano Cortinassa 2026 lajia oli kolme, kaikki miehille:

Kilpailupäivät olivat 11., 17. ja 19. helmikuuta 2026: ensin yksilökilpailu, sitten sprintti ja viimeisenä joukkuekilpailu. Yksilökilpailun hopean otti Johannes Lamparter (AUT) ja pronssin suomalainen Eero Hirvonen. Sprintissä hopea meni Lampartterille ja pronssi Ilkka Herolalle, ja joukkuekilpailussa Suomi oli toinen. Joukkuekilpailu ajettiin kahden hengen joukkueilla, ja Suomen joukkueessa olivat Herola ja Hirvonen. Joukkuekilpailussa Norja voitti kullan, Suomi hopeaa ja Itävalta pronssia. Joukkuekilpailu tuli ohjelmaan Calgaryn kisoissa 1988.

Miksi olympialaisissa ei ole naisten yhdistettyä?

Yhdistetty on ainoa talviolympialaji, jossa ei ole ollut yhtään naisten kilpailua. Kansainvälinen olympiakomitea ei ole lisännyt naisille omaa lajia, ja suomalaisen uutisoinnin mukaan se on pitänyt naisten kilpailutoimintaa lajissa liian pienenä olympiaohjelmaan.

Jos mietit, onko naisten yhdistetty olympialaji, vastaus on ei: naiset kilpailevat lajissa kansainvälisesti, mutta eivät olympialaisissa. Siksi myös tämä sivu puhuu vain miesten kilpailuista.

Miksi yhdistetty putosi Ranskan Alpien 2030 ohjelmasta?

Kansainvälisen olympiakomitean johtokunta päätti heinäkuussa 2026, ettei yhdistetty kuulu Ranskan Alpien 2030 ohjelmaan. Suomalaisen uutisoinnin mukaan perusteina olivat sukupuolten tasa-arvo, lajin rajallinen maailmanlaajuinen kiinnostavuus ja se, että mitaleja ovat voittaneet vain harvat maat: viimeisissä neljissä talvikisoissa viisi kansallista olympiakomiteaa.

FIS:n yhdistetyn kilpailujohtaja kutsui päätöstä erittäin pettymykseksi, ja FIS:n mukaan laji voi tulla kyseeseen vuoden 2034 kisoihin. Suomelle päätös on iso, koska yhdistetty toi Milano Cortinassa puolet Suomen kuudesta mitalista. Seuraavan kisan tiedot löytyvät sivulta Salt Lake City 2034.

Montako suomalaista yhdistetyn urheilijaa oli Milano Cortinassa?

Milano Cortinan 2026 yhdistetyssä kilpaili kolme suomalaista: Ilkka Herola, Eero Hirvonen ja Wille Karhumaa, jonka Suomi lisäsi joukkueeseen jälkikäteen. Herola ja Hirvonen veivät kaikki kolme mitalia, ja ne olivat puolet Suomen kuudesta mitalista.

Ketkä voittivat yhdistetyn olympiakullan Pekingissä 2022?

Pekingissä 2022 ohjelmassa oli samat kolme miesten lajia kuin Milano Cortinassa. Saksan Vinzenz Geiger voitti normaalimäen yksilökilpailun, ja Norjan Jørgen Graabak voitti suurmäen sprintin. Joukkuekilpailun voitti Norja ennen Saksaa ja Japania, ja sprintin pronssin otti japanilainen Akito Watabe. Graabak otti yksilökilpailussa hopeaa ja Jens Lurås Oftebro sprintissä hopeaa. Norja voitti näin kaksi kolmesta kullasta ja otti lisäksi kaksi hopeaa.

Miten suomalaiset pärjäsivät yhdistetyssä ennen Milano Cortinaa?

Suomen yhdistetty kävi mitalikuivalla jaksolla vuosien 2006 ja 2026 välillä, mutta sijoitukset paranivat viimeisinä kisoina:

Hirvonen ja Herola kuuluivat joukkueeseen jo 2018 ja 2022, joten Milano Cortinan menestys rakentui samalla parilla.

Onko yhdistetty myös nuorten olympialaisissa?

Yhdistetty kuuluu nuorten talviolympialaisiin, ja siellä kilpailevat myös tytöt. Suomi on voittanut nuorten olympialaisissa yhdistetyssä neljä mitalia: Ilkka Herola otti hopeaa poikien yksilökilpailussa 2012 ja Perttu Reponen vuonna 2020. Minja Korhonen voitti tyttöjen yksilökilpailun kultaa 2024, ja Eemeli Kurttila, Heta Hirvonen, Korhonen ja Peter Räisänen voittivat saman vuoden sekajoukkuekilpailun kullan. Nuorten kisoista kerrotaan lisää sivulla nuorten olympialaiset.

Milloin Suomi on voittanut yhdistetyssä eniten mitaleja?

Suomen 17 mitalia jakautuvat kolmeen jaksoon: vuosina 1948–1984 mitaleja tuli seitsemän, vuosina 1998–2006 seitsemän ja Milano Cortinassa 2026 kolme. Huippuvuosi oli 2002, jolloin Samppa Lajunen voitti yksilökilpailun ja sprintin, Jaakko Tallus otti yksilöhopean ja joukkue voitti kultaa. Hannu Manninen voitti kolme joukkuemitalia: hopean 1998, kullan 2002 ja pronssin 2006. Jaakko Tallus voitti 2002 joukkuekullan ja yksilöhopean sekä 2006 joukkuepronssin. Ensimmäisen suomalaisen kullan otti Heikki Hasu 1948, ja hän lisäsi yksilökilpailun hopeaa vielä vuonna 1952.

Ketkä ovat suomalaiset yhdistetyn olympiamitalistit?

Samppa Lajunen on Suomen menestynein yhdistetyn olympiaurheilija: kolme kultaa ja kaksi hopeaa vuosilta 1998 ja 2002. Norja on lajin ylivoimainen kärkimaa 18 kullalla ja 38 mitalilla, ja Suomi on neljäntenä 17 mitalilla.

Herola oli Milano Cortinassa yksilökilpailussa viides, Hirvonen sprintissä viides ja kolmas suomalainen, Wille Karhumaa, oli yksilökilpailussa 21. ja sprintissä 16. Koko mitalilistan kaikista lajeista näet sivulta Suomen olympiamitalit.