Suomen paralympiamitalit
Suomen paralympiamitalit kisoittain: kesä- ja talvikisojen kulta-, hopea- ja pronssimäärät, sijoitukset sekä tunnetuimmat suomalaiset paralympiamitalistit.
Suomi on voittanut paralympialaisissa Suomen Paralympiakomitean tilaston rivien mukaan yhteensä 474 mitalia: 281 kesäkisoissa ja 193 talvikisoissa. Parhaimmillaan Suomi oli talvikisoissa toinen vuosina 1980 ja 1984, ja viimeisimmissä talvikisoissa Milano Cortinassa 2026 se voitti kaksi hopeaa ja sijoittui 20:nneksi. Kesäkisojen viimeisin tulos on Pariisin 2024 neljä mitalia.
Montako mitalia Suomi on voittanut kesäparalympialaisissa?
Kesäparalympialaisten mitalisaldo ulottuu Rooman yhdestä kullasta 1960 huippuvuoteen 1984, jolloin mitaleja tuli 58, ja Pariisin 2024 neljään mitaliin. Mitalit ovat peräisin Suomen Paralympiakomitean tilastosta, ja sijoitus on Suomen sija maiden mitalitaulukossa.
| Kisat | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Sija |
|---|---|---|---|---|---|
| Rooma 1960 | 1 | 0 | 0 | 1 | 15 |
| Heidelberg 1972 | 0 | 2 | 1 | 3 | 28 |
| Toronto 1976 | 12 | 20 | 17 | 49 | 13 |
| Arnhem 1980 | 8 | 19 | 13 | 40 | 17 |
| Stoke Mandeville ja New York 1984 | 17 | 13 | 28 | 58 | 15 |
| Soul 1988 | 11 | 23 | 16 | 50 | 22 |
| Barcelona 1992 | 8 | 6 | 11 | 25 | 20 |
| Atlanta 1996 | 4 | 5 | 4 | 13 | 30 |
| Sydney 2000 | 1 | 3 | 6 | 10 | 43 |
| Ateena 2004 | 4 | 1 | 3 | 8 | 35 |
| Peking 2008 | 2 | 2 | 2 | 6 | 40 |
| Lontoo 2012 | 4 | 1 | 1 | 6 | 32 |
| Rio 2016 | 1 | 1 | 1 | 3 | 56 |
| Tokio 2020 (pidettiin 2021) | 1 | 3 | 1 | 5 | 52 |
| Pariisi 2024 | 0 | 1 | 3 | 4 | – |
Tokion 1964 ja Tel Avivin 1968 kisoissa Suomi ei voittanut mitaleja. Vanhimpien kisojen luvut voivat poiketa hieman muista tilastoista, koska yksittäisten kisojen mitalilistat ja kokonaismäärät eivät täsmää keskenään kaikissa lähteissä. Siksi taulukon rivien summa (74 kultaa, 100 hopeaa ja 107 pronssia) on laskettu rivien perusteella.
Montako mitalia Suomi on voittanut talviparalympialaisissa?
Talviparalympialaisissa Suomi voitti kaikkiaan 193 mitalia (80 kultaa, 52 hopeaa, 61 pronssia), ja valtaosa tuli ennen vuotta 2000. Suomi on osallistunut kaikkiin talvikisoihin vuodesta 1976, ja mitalimäärä on laskenut 2000-luvulle tultaessa selvästi.
| Kisat | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Sija |
|---|---|---|---|---|---|
| Örnsköldsvik 1976 | 8 | 7 | 7 | 22 | 3 |
| Geilo 1980 | 16 | 7 | 12 | 35 | 2 |
| Innsbruck 1984 | 19 | 9 | 6 | 34 | 2 |
| Innsbruck 1988 | 9 | 8 | 8 | 25 | 4 |
| Tignes-Albertville 1992 | 7 | 3 | 4 | 14 | 5 |
| Lillehammer 1994 | 7 | 6 | 11 | 24 | 7 |
| Nagano 1998 | 7 | 5 | 7 | 19 | 9 |
| Salt Lake City 2002 | 4 | 1 | 3 | 8 | 9 |
| Torino 2006 | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| Vancouver 2010 | 0 | 1 | 1 | 2 | 17 |
| Sotši 2014 | 0 | 1 | 0 | 1 | 16 |
| PyeongChang 2018 | 1 | 0 | 2 | 3 | 16 |
| Peking 2022 | 2 | 2 | 0 | 4 | 13 |
| Milano Cortina 2026 | 0 | 2 | 0 | 2 | 20 |
Torinon 2006 kisat jäivät ilman suomalaismitalia. Viimeisimpien talvikisojen yksityiskohdat ovat sivulla talviparalympialaiset 2026.
Ketkä ovat Suomen tunnetuimpia paralympiamitalisteja?
Suomen tunnetuimmat paralympiamitalistit ovat tulleet sekä kesä- että talvilajeista, ja useimmat heistä ovat voittaneet mitaleja useissa kisoissa. Taulukossa on esimerkkejä eri vuosikymmeniltä.
| Urheilija | Laji | Mitä voitti |
|---|---|---|
| Tauno Valkama | Uinti | Suomen ensimmäinen paralympiakulta, miesten 50 m vapaauinti, Rooma 1960 |
| Jouko Grip | Hiihto, ampumahiihto, yleisurheilu | 18 mitalia, joista 12 kultaa, vuosina 1980–1994 |
| Veikko Puputti | Jääratakelkkailu | Viisi kultaa: kaksi Geilossa 1980 ja kolme Innsbruckissa 1984 |
| Leo-Pekka Tähti | Pyörätuolikelaus | Mitaleja Ateenasta 2004 Pariisiin 2024; Pariisin pronssi oli hänen kahdeksas paralympiamitalinsa |
| Toni Piispanen | Pyörätuolikelaus | Kulta T51-luokan 200 metrillä Tokiossa 2020, Pariisissa hopea ja pronssi |
| Santeri Kiiveri | Alppihiihto | Peking 2022: suurpujottelun kulta ja superyhdistelmän hopea |
| Matti Suur-Hamari | Lumilautailu | Peking 2022: lumilautacrossin kulta ja banked slalomin hopea |
| Nette Kiviranta | Alppihiihto | Milano Cortina 2026: pujottelun hopea |
| Inkki Inola | Maastohiihto | Milano Cortina 2026: 10 km hopea |
Kiiverin kulta oli Suomen ensimmäinen paralympiakulta alppihiihdossa, ja Kivirannan hopea oli suomalaisnaisen ensimmäinen alppihiihdon paralympiamitali. Naisten maalipallojoukkue voitti Barcelonassa 1992 Suomen ensimmäisen joukkuelajin kullan olympia- tai paralympialaisissa.
Missä lajeissa Suomen viimeisimmät mitalit syntyivät?
Suomen viimeisimmät mitalit ovat tulleet kahdesta ryhmästä: pyörätuolikelauksesta kesäkisoissa ja alppihiihdosta, hiihdosta ja lumilautailusta talvikisoissa. Taulukko näyttää, mistä lajeista mitalit tulivat neljässä viimeisessä kisassa.
| Kisat | Mitalit lajeittain |
|---|---|
| Peking 2022 | Alppihiihto (suurpujottelun kulta, superyhdistelmän hopea), lumilautailu (lumilautacrossin kulta, banked slalomin hopea) |
| Tokio 2020 | Pyörätuolikelaus (T51-luokan 200 metrin kulta, T54-luokan 100 metrin hopea), keihäänheitto (F34-luokan pronssi) ja muita mitaleja, yhteensä viisi |
| Pariisi 2024 | Pyörätuolikelaus, neljä mitalia |
| Milano Cortina 2026 | Maastohiihto (hopea) ja alppihiihto (hopea) |
Mitalit keskittyvät muutamaan lajiin, joissa yksi urheilija voi voittaa useita mitaleja. Piispanen ja Tähti keräsivät mitalinsa 100 ja 200 metrin kelauksessa, ja Kiiveri ja Suur-Hamari voittivat Pekingissä kumpikin kaksi mitalia. Lajiryhmien luokat ja säännöt kerää parayleisurheilu.
Miten paralympiamitalit eroavat olympiamitaleista?
Paralympialaisissa jaetaan enemmän mitaleja kuin olympialaisissa, koska jokaisessa lajissa on useita luokkia. Pariisissa 2024 olympialaisissa oli 329 mitalitapahtumaa, kun paralympialaisissa niitä oli 549. Siksi paralympiamitalien määrää ei kannata verrata suoraan olympiamitaleihin.
Jos haluat verrata Suomen menestystä muihin maihin, katso sijoitus mitalitaulukossa eikä pelkkää mitalimäärää, koska sijoitus ottaa huomioon kultien määrän. Esimerkiksi Milano Cortinassa 2026 Suomi sijoittui kahdella hopealla 20:nneksi.
Miksi Suomen mitalimäärä on laskenut?
Suomen mitalimäärä on laskenut, koska joukkue on pienentynyt ja uusia nuoria huippuja on tullut vähän. Ylen mukaan Suomi lähetti Pariisin 2024 kisoihin 16 urheilijaa, kun Ateenassa 2004 heitä oli 54, Pekingissä 2008 31, Lontoossa 2012 35 ja Riossa 2016 26. Pariisin mitalit tulivat kaikki pyörätuolikelauksesta, ja kaksi mitalistia, Piispanen ja Tähti, lopettivat uransa kisoihin.
Pariisin saldo oli neljä mitalia, kun tavoite oli kuusi. Talvikisoissa mitalimäärä on ollut 2010-luvulta lähtien yhdestä neljään: PyeongChang 2018 tuotti kolme mitalia ja Peking 2022 neljä, joista kaksi oli kultaa.
Miten Suomi on sijoittunut mitalitaulukossa eri aikoina?
Suomen sijoitus on laskenut kesäkisoissa: vuosina 1976–1984 Suomi oli sijoilla 13–17, mutta 2000-luvun kisoissa sijat ovat olleet 32:n ja 56:n välillä. Talvikisoissa Suomi oli vuosina 1976–1994 mitalitaulukon seitsemän parhaan joukossa, ja kymmenen parhaan ulkopuolelle se putosi vuosina 2010–2026. Parhaimmillaan Suomi oli toinen vuosina 1980 ja 1984, jolloin talvikisoissa tuli 35 ja 34 mitalia.
Mitä seuraavissa kisoissa on tulossa?
Seuraavat paralympialaiset ovat Los Angelesin kesäkisat 15.–27. elokuuta 2028, ja niiden ohjelma ja uutuudet on koottu sivulle paralympialaiset LA 2028. Suomen mahdollisuudet painottuvat perinteisesti yleisurheiluun, ja lajin luokat ja Suomen tulokset kertoo sivu parayleisurheilu. Jos haluat verrata paralympia- ja olympiamitaleja, olympiapuolen kokonaisluvut ovat sivulla Suomen olympiamitalit, ja koko paralympiahistoria on sivulla paralympialaisten historia.