Helsingin olympialaiset 1952

Mitä mitaleja Suomi voitti Helsingissä?

Suomi voitti Helsingissä 22 mitalia yhdeksästä lajista: melonnasta, nyrkkeilystä, painista, voimistelusta, ammunnasta, soudusta, purjehduksesta, nykyaikaisesta viisiottelusta ja yleisurheilusta. Melonta tuotti neljä kultaa, nyrkkeily yhden kullan ja neljä pronssia, ja paini yhden kullan, hopean ja kaksi pronssia. Suomen kuusi kultaa jakautuivat kolmeen lajiin.

Jos mietit, mikä laji oli kotikisojen vahvuus, vastaus on melonta: Thorvald Strömberg, Kurt Wires, Yrjö Hietanen ja Sylvi Saimo voittivat yhteensä neljä kultaa. Mukaan mahtui myös kaksi nelossijaa: Hannu Posti 10 000 metrillä ja Heikki Savolainen rekillä. Viidenneksi tulivat muun muassa Veikko Karvonen maratonilla, Jorma Valtonen pituushypyssä ja Valto Olenius seiväshypyssä.

Suomen kaikkien aikojen mitalit kokoaa sivu Suomen olympiamitalit, ja kisojen paikka Suomen urheiluhistoriassa selviää sivulta Suomi olympialaisissa.

Missä lajeissa Suomi menestyi kotikisoissa?

Melonta oli Suomen paras laji Helsingissä, sillä se tuotti kuusi mitalia: neljä kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Thorvald Strömberg voitti kaksi mitalia, 10 000 metrin kullan ja 1 000 metrin hopean. Kurt Wires ja Yrjö Hietanen voittivat kaksikon kahdella matkalla kultaa, ja Sylvi Saimo naisten 500 metrin kullan.

Nyrkkeily toi viisi mitalia: yhden kullan ja neljä pronssia. Paini toi neljä mitalia, ammunta kaksi ja voimistelu, yleisurheilu, nykyaikainen viisiottelu, soutu ja purjehdus yhden kukin. Jos haluat tietää, mistä Suomen mitalit tulivat, vastaus on kamppailu- ja vesilajit: nyrkkeily, paini, melonta ja soutu tuottivat yhdessä 16 mitalia 22:sta.

Yleisurheilussa Suomi voitti vain yhden mitalin, Toivo Hyytiäisen keihäänheiton pronssin. Se oli selvä muutos vuoden 1936 Berliinin kisoista, joissa yleisurheilu tuotti Suomelle kymmenen mitalia, kuten sivu Berliini 1936 kertoo.

Mihin Suomi oli lähellä mitalia Helsingissä?

Olympedian mukaan Suomi jäi neljänneksi neljässä kilpailussa ja sijoittui viidenneksi 17:ssä. Lähimmäs mitalia pääsivät Hannu Posti 10 000 metrillä ja Heikki Savolainen rekillä. Viidenneksi tulivat Veikko Karvonen maratonilla, Jorma Valtonen pituushypyssä ja Valto Olenius seiväshypyssä sekä ampujat Pentti Linnosvuo, Vilho Ylönen ja Konni Huber. Kuudenneksi sijoittuivat muun muassa Jarl Fagerström kanootin 10 000 metrillä ja Yrjö Miettinen juoksevassa maalissa.

Kuka oli Heikki Savolainen?

Heikki Savolainen on yksi Helsingin kisojen tunnetuimmista suomalaisista, sillä hän vannoi urheilijoiden valan avajaisissa ja voitti samoissa kisoissa pronssia voimistelun joukkueessa. Hän oli myös mukana joukkueessa, joka voitti pronssia Berliinissä 1936. Savolainen oli neljäs rekissä Helsingissä, joten hänen kisansa päättyi mitalin ja sijan neljä väliin.

Mitä ohjelmassa oli?

Helsingin ohjelmassa oli 22 lajia ja 149 mitalitapahtumaa, muun muassa yleisurheilu, uinti, voimistelu, nyrkkeily, paini, painonnosto, soutu, melonta, purjehdus, ampuminen, miekkailu, pyöräily, ratsastus, jalkapallo, koripallo ja vesipallo. Lisäksi ohjelmassa oli taidekilpailuja sekä mitaleita jakamattomat käsipallo ja pesäpallo.

Milloin Helsingin piti järjestää olympialaiset ensimmäisen kerran?

Helsingin kisat piti pitää jo vuonna 1940. Kaupunki oli hävinnyt vuoden 1940 isäntävaalin Tokiolle 27–36, mutta Tokio luopui isännyydestä 16.7.1938 ja IOC:n johtokunta myönsi kisat virallisesti Helsingille 3.9.1938 Brysselissä. Kisojen piti olla 20.7.–4.8.1940, ja stadionit valmistuivat vuoden 1939 lopussa, mutta uima-areena ei ollut valmis.

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, jolloin talvisota alkoi. Suomalaiset ilmoittivat kisojen peruutuksesta tammikuussa 1940, ja Suomi ilmoitti virallisesti, ettei se voinut järjestää kisoja, 23.4.1940. IOC:n puheenjohtaja Henri de Baillet-Latour perui kisat virallisesti 2.5.1940.

Miten Helsinki sai olympialaiset?

Helsinki sai kisat Kansainvälisen olympiakomitean istunnossa Tukholmassa 21. kesäkuuta 1947. Kaupunki voitti äänestyksen toisella kierroksella 15 äänellä. Los Angeles ja Minneapolis saivat viisi ääntä kumpikin, ja Amsterdam kolme.

Helsingin kisoilla oli takanaan keskeytynyt hanke. Olympiastadion oli valmistunut vuonna 1938 vuoden 1940 kisoja varten, ja ne peruttiin toisen maailmansodan vuoksi. Kun kisat tulivat lopulta Helsinkiin 1952, stadion oli valmis. Stadionin vaiheista kertoo sivu olympiastadion.

Miten Helsingin kisat avattiin ja kuka sytytti olympiatulen?

Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi julisti kisat avatuiksi 19. heinäkuuta 1952. Paavo Nurmi kantoi olympiatulen stadionille ja ojensi soihdun Hannes Kolehmaiselle, joka sytytti tulen stadionin tornin huipulla. Molemmat olivat Suomen urheilun suuria olympiavoittajia, joten hetki yhdisti kaksi sukupolvea.

Voimistelija Heikki Savolainen vannoi urheilijoiden valan. Avajaisissa nuori nainen juoksi radalle, nousi korokkeelle ja alkoi pitää rauhanpuhetta, mutta hänet vietiin nopeasti pois. Olympiatulen historiaa ja soihtuviestiä kuvaa sivu olympiatuli.

Miksi Neuvostoliiton paluu oli kisojen suuri aihe?

Neuvostoliitto palasi olympialaisiin Helsingissä ensimmäisen kerran vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen, ja kisoista tuli kylmän sodan mittelö Yhdysvaltojen kanssa. Neuvostoliiton urheilijat asuivat omassa olympiakylässään, johon majoitettiin vain itäblokin maiden urheilijoita: Unkarin, Puolan, Bulgarian, Romanian ja Tšekkoslovakian. Saksa lähetti yhteisen joukkueen, jossa ei kuitenkaan ollut itäsaksalaisia urheilijoita.

Yhdysvaltalaiset ja neuvostourheilijat kohtasivat monessa lajissa, ja nyrkkeilyssä amerikkalaiset pärjäsivät paremmin. Neuvostoliitto johti mitalitaulukkoa kisojen alussa, mutta Yhdysvallat voitti lopulta eniten mitaleja. Venäjän ja Neuvostoliiton pitkästä olympiahistoriasta kertoo sivu Venäjä olympialaisissa.

Mitkä olivat Helsingin kisojen suurimmat urheilutapahtumat?

Tšekkoslovakialainen Emil Zátopek voitti 5 000 ja 10 000 metrin kullan ja ilmoittautui sitten ensimmäistä kertaa maratonille, jonka hän voitti yli kaksi ja puoli minuuttia ennen toista. Hänen vaimonsa Dana Zátopková voitti naisten keihäänheiton kullan. Brittiläinen Jim Peters ei päässyt maratonilla maaliin.

Ohjelmassa oli myös mitaleita jakamattomia lajeja: pesäpalloa, jota pelasivat kaksi suomalaisjoukkuetta, ja käsipalloa. Molempia pelattiin Olympiastadionilla.

Miten Helsinki 1952 erosi Berliinin kisoista?

Helsingin kisat olivat Berliiniä laajemmat: maita oli 69 (Berliinissä 49) ja urheilijoita 4 932 (4 483), vaikka mitalitapahtumia oli molemmissa 149. Suomen saldo oli kotikisoissa 22 mitalia, kun se Berliinissä oli Olympedian laskun mukaan 20 (taidekilpailun kulta mukaan lukien). Kultia tuli kuitenkin vähemmän, kuusi kahdeksan sijaan, ja mitalit tulivat paljon laajemmin lajeista. Berliinin kisoista kertoo sivu Berliini 1936.

Miltä Helsinki 1952 -mitalitaulukko näyttää?

Yhdysvallat voitti eniten kultaa, 40, ja eniten mitaleja, 76. Neuvostoliitto oli toinen 22 kullalla ja 71 mitalilla, ja Unkari kolmas 16 kullalla. Suomi oli kahdeksas kuudella kullalla, mutta mitalien määrässä viides: 22 mitalia ylitti esimerkiksi Italian, Ranskan ja Australian saaliin.

Kuusi kultaa riitti Suomelle kahdeksanteen sijaan, koska taulukko järjestyy ensin kultamitalien ja sitten hopeamitalien mukaan. Ranska oli seitsemäs, koska sillä oli kuusi kultaa ja kuusi hopeaa.

Missä Helsingin kisakilpailut käytiin?

Helsingin olympiastadion oli kisojen keskus: siellä pidettiin avajaiset ja päätösseremonia sekä yleisurheilu, esteratsastus ja jalkapalloa. Uinti, hyppy ja vesipallo järjestettiin Uimastadionilla. Messuhalli I ja II isännöivät voimistelun, nyrkkeilyn, painin ja painonnoston, ja Tennispalatsissa pelattiin koripalloa.

Soutu kilpailtiin Meilahdessa ja melonta Taivallahdella. Purjehdus pidettiin Harmajan ja Liuskasaaren vesillä, ammunta Malmin ja Huopalahden radoilla ja maantiepyöräily Käpylässä. Jalkapalloa pelattiin myös Töölön Pallokentällä, ja Taidehalli oli taidekilpailujen paikka.

Entä talviolympialaiset 1952?

Vuoden 1952 talviolympialaiset pidettiin Oslossa 14.–25. helmikuuta. Mukana oli 693 urheilijaa 30 maasta, ja kilpailtiin 22 mitalitapahtumassa. Olympiatuli sytytettiin ensimmäistä kertaa talvikisojen avajaisissa, ja se tuotiin hiihtoviestillä Morgedalista Bislettin stadionille.

Suomi voitti Oslossa yhdeksän mitalia: kolme kultaa, neljä hopeaa ja kaksi pronssia, ja oli taulukon kolmas Norjan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Veikko Hakulinen voitti 50 kilometrin kullan, ja miesten viesti (Heikki Hasu, Paavo Lonkila, Urpo Korhonen, Tapio Mäkelä) voitti kultaa. Lydia Wideman voitti naisten 10 kilometrin kullan.

Hopeaa voittivat Tapio Mäkelä 18 kilometrillä, Eero Kolehmainen 50 kilometrillä, Mirja Hietamies naisten 10 kilometrillä ja Heikki Hasu yhdistetyssä. Pronssit veivät Paavo Lonkila 18 kilometrillä ja Siiri Rantanen naisten 10 kilometrillä. Seuraavat talvikisat pidettiin Cortinassa 1956.