Suomi olympialaisissa

Montako mitalia Suomi on voittanut olympialaisissa?

Suomen mitalit jakautuvat kesä- ja talvikisoihin niin, että kesäkisat ovat tuoneet enemmän mitaleja mutta talvikisat ovat kasvattaneet osuuttaan 1950-luvun jälkeen.

Luvut ovat Olympedian tulostietokannasta ilman taidekilpailuja, joiden mitaleja KOK ei laske. Olympedia itse näyttää taidekilpailut mukaan lukien 491 mitalia. Kisoittaiset taulukot ja kaikki mitalistit löytyvät sivulta Suomen olympiamitalit.

Mitkä olivat Suomen parhaat olympiakisat?

Mitalimäärän ja kultien perusteella Suomen parhaat kesäkisat olivat 1920-luvulla. Antwerpenissä 1920 kultaa tuli 15 ja Pariisissa 1924 mitaleja 37. Talvikisoissa suurin mitalimäärä on Sarajevon 1984 13 mitalia, ja neljä kultaa Suomi on voittanut Chamonix’ssa 1924, Sarajevossa 1984, Calgaryssa 1988 ja Salt Lake Cityssä 2002.

Kesäkisojen mitalimäärä pieneni Helsingin 1952 jälkeen merkittävästi. Los Angelesin 1984 jälkeen Suomi on voittanut kesäkisoissa korkeintaan viisi mitalia kerrallaan, ja Pariisin 2024 kisat olivat ensimmäiset kesäkisat ilman suomalaismitalia. Talvikisoissa tulos on pysynyt vakaampana: Torinon 2006 kisoissa mitaleja tuli kahdeksasta lajista, joka on Olympiakomitean mukaan enemmän kuin muilla eurooppalaisilla mailla. Jos haluat tarkan kisakohtaisen yhteenvedon, siirry sivulle Pariisin olympialaiset 2024 tai Milano Cortina 2026.

Missä lajeissa Suomi on voittanut eniten mitaleja?

Suomen vahvimmat lajit ovat yleisurheilu, hiihto ja paini. Yleisurheilu on tuonut eniten mitaleja, 114, ja Olympedian mukaan suurin menestys on tullut pitkistä juoksumatkoista, joita ovat voittaneet muun muassa Kolehmainen, Nurmi ja Virén. Maastohiihto on talvikisojen paras laji 87 mitalilla, ja mäkihyppy on tuonut kymmenen kultaa.

Olympedian mukaan Suomi oli ennen toista maailmansotaa myös painin johtava maa. Jääkiekossa Suomi on voittanut 12 mitalia: yhden kullan Pekingissä 2022, kaksi hopeaa ja yhdeksän pronssia. Ampumahiihdossa mitaleja on seitsemän, mutta kultaa ei ole tullut. Lajeista kerrotaan tarkemmin sivuilla maastohiihto ja yleisurheilu.

Mitkä ovat Suomen suurimmat hetket talvikisoissa?

Suomen talvikisojen huippuhetket ovat osuneet kolmelle ajanjaksolle: 1950–60-luvun hiihtäjien kulta-aikaan, 1980-luvun mäkihyppyyn ja naisten hiihtoon sekä 1990-luvun jälkeiseen monipuolistumiseen. Taulukko kokoaa kultamitalit, jotka ovat jääneet muistiin.

Jos kysyt, mikä laji on Suomen talvikisojen luotettavin kultalähde, vastaus on maastohiihto ja mäkihyppy yhdessä. Mäkihypyssä Suomi on voittanut kymmenen kultaa, ja ne tulivat Hyvärisen, Kankkosen, Törmäsen, Nykäsen, Niemisen ja Soinisen kautta. Vuoden 2022 jälkeen kultaa ei ole tullut: Milanossa 2026 arvokkain mitali oli hopea.

Kuinka monta urheilijaa Suomi lähettää kisoihin?

Suomen olympiajoukkueen koko on muuttunut selvästi. Helsingin 1952 kotikisoissa Suomella oli 258 urheilijaa, joka on suurin kesäjoukkue, kun taas Pariisiin 2024 lähti 55. Talvikisoissa joukkue on ollut 2000-luvulla yleensä 90–99 urheilijaa: Milano Cortinassa 98, Pekingissä 2022 92 ja Sotšissa 2014 99.

Muutos näkyy erityisesti naisten osuudessa. Helsingissä 1952 naisia oli noin joka yhdeksäs joukkueen jäsen, kun Pariisissa 2024 heitä oli enemmän kuin miehiä. Luvut ovat Olympedian osallistujataulukosta.

Kuka on Suomen menestynein olympiaurheilija?

Suomen menestynein olympiaurheilija on Paavo Nurmi, joka voitti 1920-, 1924- ja 1928-kisoissa yhteensä 12 mitalia, joista yhdeksän oli kultaa. Se on Suomen ennätys sekä mitaleissa että kullissa. Talvikisoissa eniten mitaleja, seitsemän, ovat voittaneet Clas Thunberg, Veikko Hakulinen, Eero Mäntyranta ja Marja-Liisa Kirvesniemi.

Matti Nykänen ja Lasse Virén ovat kumpikin voittaneet neljä kultaa, ja Iivo Niskanen on voittanut kolme. Jos haluat nähdä kaikki kuuluisimmat suomalaiset taulukkona mitalimäärineen, lue sivu kuuluisimmat suomalaiset olympiaurheilijat. Kaikki kultamitalistit ovat sivulla suomalaiset olympiavoittajat.

Miten Suomen mitalimäärä on kehittynyt 2000-luvulla?

Kesä- ja talvikisojen kehitys on ollut päinvastainen. Kesäkisoissa mitalit ovat vähentyneet vuosi vuodelta, kun taas talvikisoissa tulos on pysynyt noin viiden ja yhdeksän mitalin välillä.

Jos haluat verrata Suomea muihin maihin, katso olympialaisten mitalitaulukko kaikkien aikojen. Talvikisojen mitalit on koottu omalle sivulleen talviolympialaisten mitalit.

Kuka on Suomen nuorin ja vanhin olympiaurheilija?

Suomen nuorin olympiaurheilija on rullalautailija Heili Sirviö, joka kilpaili Pariisin kisoissa 2024 13-vuotiaana naisten parkissa ja sijoittui viidenneksi. Aiempi ennätys kuului uimari Noora Laukkaselle, joka oli Pekingissä 2008 15-vuotias.

Vanhin suomalainen olympiaurheilija oli purjehtija Fredrik Ehrström. Hän kilpaili Rooman kisoissa 1960 Star-veneluokassa ja sijoittui 14. Ehrström kuoli 100-vuotiaana, ja hän oli Olympiakomitean mukaan neljäs suomalainen olympiaurheilija, joka on saavuttanut sadan vuoden iän. Toni Nieminen voitti suurmäen kultaa Albertvillessä 1992 16-vuotiaana.

Mitä tapahtui Milano Cortinan talvikisoissa 2026?

Suomi lähetti Milano Cortinaan 98 urheilijaa, 54 miestä ja 44 naista, ja voitti kuusi mitalia: yhden hopean ja viisi pronssia. Hopeaa voitti yhdistetyn joukkue, ja pronssit tulivat Suvi Minkkiseltä ampumahiihdon takaa-ajossa, Eero Hirvoselta ja Ilkka Herolalta yhdistetyssä, naisten hiihtoviestiltä ja miesten jääkiekkojoukkueelta. Naisten viestin pronssin voittivat Johanna Matintalo, Kerttu Niskanen, Vilma Ryytty ja Jasmi Joensuu, ja yhdistetyn joukkuehopean Ilkka Herola ja Eero Hirvonen. Kultaa ei tullut, ja Suomi oli mitalitaulukon 23. Yksityiskohtaiset tulokset ja otteluiden kulku ovat sivulla Milano Cortina 2026.

Ketkä ovat kantaneet Suomen lippua avajaisissa?

Suomen lipunkantajat valitaan joukkueen urheilijoista, ja viime kisoissa lippua on kantanut usein kaksi urheilijaa, mies ja nainen. Taulukossa ovat viiden viimeisimmän kisan avajaisten lipunkantajat. Pekingin 2022 lipunkantaja Valtteri Filppula voitti samoissa kisoissa jääkiekon kultaa.

Päätösseremoniassa lipun kantoivat Milanossa 2026 Iida Karhunen ja Pariisissa 2024 Saga Vanninen, Pekingissä 2022 Krista Pärmäkoski, Tokiossa 2020 Mira Potkonen ja PyeongChangissa 2018 pikaluistelija Mika Poutala.

Onko Suomessa järjestetty olympialaisia?

Suomessa on järjestetty kerran kesäolympialaiset: Helsingin kisat pidettiin 19. heinäkuuta – 3. elokuuta 1952. Helsinki oli saanut järjestettäväkseen myös kisat 1940, mutta ne peruttiin sodan vuoksi. Talviolympialaisia Suomessa ei ole järjestetty; Lahti ja Tampere ovat hakeneet niitä ilman menestystä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman selvityksen mukaan Suomi voisi harkita talvikisojen ja talviparalympialaisten hakemista, jos mukana olisi kumppanimaa. Kesäkisojen järjestämistä selvitys ei pitänyt mahdollisena, koska niihin tarvitaan noin 10 000 urheilijan majoitus ja stadionit, joita Suomeen ei kestävästi voisi rakentaa. Helsingin kisoista kerrotaan sivulla Helsingin olympialaiset 1952.

Milloin Suomi on tullut mukaan olympialaisiin?

Suomen ensimmäiset menestykset tulivat Ateenan väliolympialaisissa 1906, joita KOK ei laske virallisiksi kisoiksi. Ensimmäinen virallinen olympiakulta tuli Lontoossa 1908, kun Verner Weckman voitti kreikkalais-roomalaisen painin. Suomen olympiakomitea perustettiin 2. joulukuuta 1907. Tukholman kisoissa 1912 Suomi kilpaili Venäjän lipun alla mutta omalla nimikilvellä, ja Hannes Kolehmainen voitti kolme kultaa. Talvikisoissa Suomen ensimmäiset mitalit voitettiin Chamonix’ssa 1924 pikaluistelussa Clas Thunbergin johdolla. Olympedian mukaan Suomen osallistuminen on ollut keskeytymätöntä: yhtään kesä- tai talvikisaa ei ole jäänyt väliin sen jälkeen, kun maa tuli mukaan.