Doping olympialaisissa

Miten dopingtestaus toimii olympialaisissa?

Olympiakisojen testaus alkaa jo kuukausia ennen avajaisia ja jatkuu kisojen ajan sekä kilpailuissa että niiden ulkopuolella. Milano Cortinan ohjelmassa työskenteli noin 150 kansainvälistä dopingvalvojaa ja noin 400 avustajaa, ja testejä tehtiin 23 dopingvalvontapisteessä kisapaikoilla ja olympiakylissä. ITA kutsuu ohjelmaansa tiedustelutietoon perustuvaksi, ja se teki yhteistyötä Italian poliisin ja tullin kanssa.

Näytteet analysoitiin Roomassa WADA:n hyväksymässä laboratoriossa. Ne säilytetään jopa kymmenen vuotta, jotta ne voidaan analysoida uudelleen tarkemmilla menetelmillä. Jos haluat tietää, miksi vanhoja mitaleja voi menettää vuosia myöhemmin, tämä säilytysaika on syy.

Kielletyt aineet ja menetelmät määrää WADA:n kieltolista, joka päivitetään vuosittain; vuoden 2026 lista tuli voimaan 1. tammikuuta 2026. Aine voi päätyä listalle, jos se vaarantaa terveyden, parantaa suorituskykyä tai on vastoin urheilun henkeä. Positiivinen testi tarkoittaa, että A-näyte on analysoitu ensin ja B-näyte vahvistaa sen, ellei urheilija luovu B-näytteen analyysistä. Beetasalpaajat ovat kiellettyjä vain tietyissä lajeissa, kuten ammunnassa ja jousiammunnassa; tarkka lajilista on WADA:n kieltolistalla.

Milloin olympialaisissa alettiin testata?

KOK testasi huumausaineita ensimmäisen kerran vuoden 1968 talvikisoissa, ja kesällä samana vuonna Mexico Cityssä tuli ensimmäinen hylkäys. KOK otti myös ensimmäisenä urheilujärjestönä käyttöön satunnaiset kilpailun ulkopuoliset testit. Vuonna 1999 KOK oli perustamassa maailman antidopingtoimistoa WADA:a, jonka ensimmäinen johtaja oli Dick Pound. Siitä lähtien testaus on siirtynyt vähitellen kilpailujärjestäjien käsistä itsenäisiin toimijoihin, ja ITA otti kisojen ohjelman hoitaakseen vuonna 2018. Jos haluat ymmärtää, miksi testaajan ja KOK:n välillä on nykyään etäisyyttä, syy on tämä siirtymä: päätös kiellosta ja testaus eivät kuulu samalle taholle.

Mitkä ovat olympialaisten suurimmat dopingtapaukset?

Taulukossa ovat viisi tapausta, jotka kuvaavat dopingin eri vaiheita ensimmäisestä hylkäyksestä valtiojohtoiseen järjestelmään. Ne ovat aikajärjestyksessä.

Taulukon luvut ovat peräisin Olympedian historiaosuudesta, CAS:n päätöksistä ja uutisoinnista. Sotšin rangaistujen määrästä lähteet ovat erimielisiä, joten taulukossa on KOK:n ilmoittama 43 ja CAS:n kumoamien tapausten määrä. Salt Lake Cityn tapauksissa osa menetetyistä tuloksista ratkesi vasta CAS:n päätöksellä joulukuussa 2003. Kisat on esitelty sivuilla Salt Lake City 2002, Sotši 2014 ja Peking 2022.

Miten Venäjän dopingskandaali vaikutti kisoihin?

Venäjän tapaus on olympiahistorian laajin yksittäinen dopingasia, koska sen seuraukset jatkuivat usean kisojen yli. Sotšin 2014 näytteiden peittelyn jälkeen KOK erotti Venäjän olympiakomitean joulukuussa 2017, ja puhtaiksi todetut venäläiset kilpailivat PyeongChangissa neutraalina OAR-joukkueena. CAS puolitti WADA:n neljän vuoden rangaistuksen kahteen vuoteen joulukuussa 2020, joten Tokiossa ja Pekingissä joukkueen nimi oli ROC. Koko ketju on avattu sivulla Venäjä olympialaisissa.

Mitä tapahtuu, kun A-näyte on positiivinen?

Suomalaisen urheilijan kohdalla tulosten käsittelystä vastaa yleensä SUEK, kun testi on tehty sen toimeksiannosta, ja kisoissa asian hoitaa ITA. Ensimmäiseksi selvitetään, onko urheilijalla voimassa oleva erivapaus lääkinnälliseen käyttöön. Jos erivapautta ei ole, urheilijalle lähetetään selvityspyyntö, ja hän voi määräajassa pyytää B-näytteen analyysin omalla kustannuksellaan. Jos kysymys on olympiatuloksesta, lopullinen ratkaisu voi tulla vasta vuosien kuluttua, kuten Salt Lake Cityn ja Sotšin tapaukset osoittavat.

Löytyikö dopingia Milano Cortinan kisoissa 2026?

Kisojen aikaisista testeistä ei ITA:n mukaan vahvistettu yhtään sääntörikkomusta. ITA liitti ilmoitukseen varauksen ”tässä vaiheessa”, koska näytteet voidaan analysoida uudelleen vuosien ajan. Ennen kisoja yksi tapaus oli kuitenkin tullut esiin: italialainen ampumahiihtäjä sai positiivisen tuloksen kilpailun ulkopuolisessa testissä noin neljä päivää ennen avajaisia, ja hänet suljettiin pois kisoista. Ampumahiihdon lajista kerrotaan sivulla ampumahiihto.

Onko Mika Myllylä dopingkäry?

Mika Myllylä voitti 30 kilometrin hiihdon Naganossa 1998, ja kulta on säilynyt hänen nimissään. Hänen dopingtapauksensa kuuluu Lahden MM-kisoihin 2001, ei olympialaisiin: Suomen hiihtojoukkueen positiiviset tulokset hemohes-nimisestä plasmaa laajentavasta aineesta veivät neljä mitalia, miesten viestin kullan mukaan lukien, ja Myllylä sai kahden vuoden kilpailukiellon. Myöhemmin hän kertoi poliisille käyttäneensä EPO:a. Olympiakullan voittajista kerrotaan sivulla suomalaiset olympiavoittajat.

Ovatko vapaat kisat, kuten Enhanced Games, olympialaisia?

Ei ole. Enhanced Games on australialaisen liikemiehen Aron D’Souzan ajama kilpailu, jossa kielletyt aineet sallittaisiin lääkärin valvonnassa ja jossa maailmanennätyksestä luvattiin miljoonan dollarin palkkio. Suomen Antidopingtoimikunta SUEK:n asiantuntijat ovat varoittaneet aineiden olevan haitallisia ja annosten moninkertaisia lääkinnälliseen käyttöön verrattuna. Olympialaisten sääntö on yksinkertainen: jos urheilija käyttää kiellettyä ainetta ilman erivapautta, tulos voidaan mitätöidä.