Helsingin Olympiastadion
Helsingin Olympiastadion: noin 36 000 paikkaa, 72 metrin torni, avattu 1938, olympialaiset 1952 ja peruskorjaus 2020. Kapasiteetti, historia ja katsomo.
Helsingin Olympiastadion on Suomen olympiastadion Töölössä, ja siellä pidettiin vuoden 1952 kesäolympialaisten avajaiset, yleisurheilu ja jalkapallo. Stadion avattiin 12. kesäkuuta 1938, ja sen tunnuspiirre on 72 metriä korkea torni. Peruskorjauksen jälkeen urheilutapahtumissa on noin 36 000 paikkaa ja konserteissa tilaa on enimmillään 50 000 katsojalle.
Kuinka monta katsojaa Olympiastadionille mahtuu?
Olympiastadionille mahtuu urheilutapahtumissa noin 36 000 katsojaa, ja konserteissa kapasiteetti on enimmillään 50 000. Lähteet antavat urheilun luvuksi 36 000–36 300, ja luku vaihtelee tapahtuman ja kenttäjärjestelyn mukaan.
Ennen peruskorjausta paikkoja oli noin 40 000: stadionin oman aikajanan mukaan istumapaikkoja oli enimmillään 39 784 vuonna 2015. Suurin yleisömäärä kaikkiaan, yli 70 000, mahtui stadionille vuonna 1952. Uudet istuimet vievät enemmän tilaa, joten paikkamäärä väheni noin 4 000:lla. Samalla jokaisesta paikasta tuli esteetön näkymä kentälle, mitä kansainväliset jalkapallo-ottelut vaativat, ja koko katsomo sai katoksen.
| Vuosi tai tapahtuma | Katsojamäärä |
|---|---|
| Avajaiset 1938 | 16 000 |
| Olympiakisojen avajaiset 1952 | 70 435 |
| Jalkapallon ennätys: Suomi–Alankomaat 31.5.1989 | 46 217 |
| Winter Classic 2011 | 36 644 |
| Nykyinen urheilukapasiteetti | noin 36 000 |
Olympiakisojen avajaisten yleisömäärä 70 435 on stadionin tapahtumaennätys. Koko vuoden 1952 aikana stadionilla kävi noin 850 000 katsojaa.
Milloin Olympiastadion rakennettiin?
Olympiastadion rakennettiin vuosina 1934–1938, ja sen avasi 12. kesäkuuta 1938 presidentti Kyösti Kallio. Stadionin suunnittelivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti, jotka voittivat suunnittelukilpailun funktionalistisella ehdotuksellaan. Rakennuksen pituus on 243 metriä ja suurin leveys 159 metriä.
Stadion-säätiö perustettiin vuonna 1927 rakentamaan stadion kesäolympialaisia varten. Avajaisissa oli 16 000 katsojaa, ja seuraavien kuukausien aikana siellä pidettiin yli 20 tapahtumaa.
Miksi stadion odotti olympialaisia 12 vuotta?
Stadion rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten. Kisat peruuntuivat toisen maailmansodan takia: Helsinki luopui järjestelyistä 20. maaliskuuta 1940 sodan, talvisodan ja talouden vuoksi, ja kansainvälinen olympiakomitea perui kisat kuukautta myöhemmin. Kisat sai lopulta Helsinki 21. kesäkuuta 1947 Tukholmassa pidetyssä komitean kokouksessa.
Stadion odotti omaa olympiavuottaan siis 12 vuotta alkuperäisestä suunnitelmasta, vuodesta 1940 vuoteen 1952. Helsingin olympialaiset 1952 kuvataan omalla sivullaan.
Mitä stadionilla tapahtui kesällä 1952?
Olympiastadionilla pidettiin vuoden 1952 kesäolympialaisten avajaiset 19. heinäkuuta, yleisurheilu, jalkapallo, ratsastuksen esteratsastus, käsipallo ja pesäpallon näytöskilpailu. Kisat kokosivat 4 932 urheilijaa 69 maasta, ja Suomi voitti 22 mitalia. Stadionin oman kuvauksen mukaan vuoden 1952 kisoissa rikottiin kymmenen maailmanennätystä.
Avajaisten kohokohta oli olympiatulen saapuminen. Paavo Nurmi kantoi soihdun stadionille, ja Hannes Kolehmainen sytytti tornin liekin. Tšekkoslovakialainen Emil Zátopek voitti stadionilla 24. heinäkuuta toisen kultansa, ja hänen vaimonsa Dana Zátopková voitti keihäänheiton kullan tunnin kuluttua heitolla 50,47 metriä.
Kuka avasi vuoden 1952 kisat ja mitä muuta avajaisissa tapahtui?
Presidentti J. K. Paasikivi julisti kisat avatuiksi 19. heinäkuuta 1952. Olympiavalan vannoi kaikkien urheilijoiden puolesta telinevoimistelija Heikki Savolainen. Avajaisissa nähtiin myös yllätysvieras: valkoisiin pukeutunut niin sanottu rauhan enkeli juoksi kentälle soihtua kantaneen Paavo Nurmen perässä ja yritti viedä oman rauhanviestinsä puhujankorokkeelle.
Kansainvälisen olympiakomitean ruotsalainen puheenjohtaja J. Sigfrid Edström julisti kisat päättyneiksi 3. elokuuta 1952. Kisojen jälkeen pääkatsomon taakse pystytettiin marmoritaulu, johon kaiverrettiin kaikkien Helsingin kisojen voittajien ja voittajajoukkueiden nimet. Yleisurheilussa kaadettiin kisoissa kymmenen maailmanennätystä.
Miten Olympiastadionille pääsee?
Stadion sijaitsee Töölössä keskellä Helsinkiä osoitteessa Paavo Nurmen tie 1, ja lähelle pääsee busseilla ja raitiovaunuilla. Lähimmät pysäkit ovat Töölön Kisahalli, Töölön kirjasto, Ooppera ja Auroran sairaala. Rautatieasemilta Pasilasta ja Helsingin päärautatieasemalta kävely stadionille kestää noin 20–28 minuuttia, ja pyöräilijät pääsevät perille pyöräteitä pitkin. Lähimmät kaupunkipyöräasemat ovat Uimastadionilla ja Helsingin jäähallilla.
Tapahtumiin stadion suosittelee tulemaan julkisilla kulkuvälineillä tai kävellen, koska tapahtumat vaikuttavat pysäköintimahdollisuuksiin. Pysäköintipaikat ovat maksullisia, ja lähin pysäköintihalli on P-Töölö osoitteessa Töölönkatu 23.
Onko Olympiastadionilla esteettömyyttä ja invapysäköintiä?
Peruskorjauksessa kiinnitettiin erityistä huomiota esteettömyyteen. Stadionilla on uusia esteettömiä katsomoalueita useissa lohkoissa, ja invapysäköintialueiden paikat näkyvät stadionin aluekartasta. Tapahtumapäivinä pysäköintimahdollisuudet voivat muuttua, joten ne kannattaa tarkistaa tapahtuman järjestäjältä.
Millainen on Olympiastadionin torni?
Olympiastadionin torni on 72 metriä korkea ja stadionin tunnetuin tunnusmerkki. Tornin juurella on kävijäkeskus, ja kaupunkia pääsee katsomaan ylhäältä tornista. Stadionin sivuilla torni kuvataan yhdeksi parhaista paikoista nähdä Helsinki ylhäältä.
Tornin ylös pääsy ja aukioloajat vaihtelevat, joten ne kannattaa tarkistaa osoitteesta stadion.fi ennen vierailua. Samassa kokonaisuudessa on Suomen urheilukulttuurin keskus TAHTO, joka toimii urheilumuseona.
Mitä muita tapahtumia stadionilla on pidetty?
Olympialaisten jälkeen Olympiastadion on ollut Suomen suurten yleisötapahtumien paikka: siellä on pelattu jalkapalloa ja jääkiekkoa, kilpailtu nyrkkeilyssä ja kuultu konsertteja. Alla on poimintoja stadionin omasta aikajanasta.
| Vuosi | Tapahtuma |
|---|---|
| 1957 | Jääpallon ensimmäiset MM-kisat, Suomi sai hopeaa |
| 1962 | Olli Mäki hävisi Davey Mooreelle nyrkkeilyn MM-ottelussa, ensimmäisessä Pohjoismaissa, 24 000 katsojaa |
| 1970 | Rolling Stonesin ensimmäinen konsertti Suomessa, 5 000 myytyä lippua |
| 1997 | Michael Jackson esiintyi kahtena peräkkäisenä iltana |
| 1998 | HJK pelasi kolme loppuunmyytyä Mestarien liigan kotiottelua |
| 2001 | AC/DC:n konsertti |
| 2007 | Huuhkaja Bubi keskeytti Suomi–Belgia-ottelun kuudeksi minuutiksi, ja joukkue sai lempinimen Huuhkajat |
| 2011 | Jokerit–HIFK Winter Classic, ensimmäinen jääkiekko stadionilla 70 vuoteen |
| 2014 | Cheekin kaksi loppuunmyytyä konserttia |
Mitkä jalkapallo-ottelut ovat jääneet stadionin historiaan?
Jalkapallo on tuonut stadionille sekä ennätysyleisöt että tunnetuimmat takaiskut. Alla ovat stadionin oman aikajanan ottelut.
| Ottelu | Mitä tapahtui |
|---|---|
| Kuusysi–Steaua Bukarest, maaliskuu 1987 | Mestarien Cupin puolivälierä lumisella kentällä, 32 000 katsojaa, Steaua voitti neljä minuuttia ennen loppua tehdyllä maalilla |
| Suomi–Alankomaat 31.5.1989 | MM-karsinta, 46 217 katsojaa ja maajoukkueen yhä voimassa oleva yleisöennätys, Suomi hävisi 0–1 |
| Suomi–Unkari 1997 | MM-karsinta, jossa Suomi johti 1–0 mutta Unkari tasoitti lisäajalla; paikalla 31 000 katsojaa |
| HJK:n kotiottelut 1998 | Kolme loppuunmyytyä Mestarien liigan ottelua, joissa HJK voitti Benfican 2–0 |
| Suomi–Belgia 6.6.2007 | Huuhkaja Bubi keskeytti ottelun kuudeksi minuutiksi, Suomi voitti 2–0 |
Mitä konsertteja stadionilla on pidetty?
Stadion on isojen konserttien paikka, ja aikajanan mukaan Dire Straits avasi uuden aikakauden suomalaisissa stadionkonserteissa 4. elokuuta 1992. Suomalaisartistien ensimmäinen stadionkeikka oli elokuussa 1999, jolloin Hector, Kirka, Pave Maijanen ja Pepe Willberg päättivät Masters on Arena -kiertueensa 36 000 kuulijan edessä. AC/DC esiintyi stadionilla kesäkuussa 2001, ja Metallica soitti siellä ensimmäisen kerran kolme vuotta myöhemmin. Evankelista Billy Graham puhui stadionilla kuutena elokuun iltana vuonna 1987.
Mitä yleisurheilun arvokisoja stadionilla on pidetty?
Olympialaisten lisäksi Olympiastadionilla on järjestetty useita yleisurheilun arvokisoja. Helsingissä pidettiin ensimmäiset yleisurheilun maailmanmestaruuskisat elokuussa 1983, ja Helsinki oli vuoden 2005 kisoilla ensimmäinen kaupunki, joka isännöi maailmanmestaruuskisat kahdesti.
| Kisat | Vuosi ja suomalaishuomio |
|---|---|
| Euroopan-mestaruuskisat | 1971: Juha Väätäinen voitti 10 000 metrin kullan; 1994: Sari Essayah sai kävelyn pronssia; 2012 |
| Maailmanmestaruuskisat | 1983: Tiina Lillak voitti keihäskullan tuloksella 70,82; 2005: Tommi Evilä sai pituushypyn pronssia |
Stadion on ainoa paikka, jossa on pidetty kolmet yleisurheilun Euroopan-mestaruuskisat. Vuoden 2005 kisoihin osallistui 1 891 urheilijaa 169 maasta. Lajista kertoo lisää sivu yleisurheilu, ja suomalaisten olympiamenestyksen näet sivulta Suomen olympiamitalit.
Mitä peruskorjauksessa muuttui?
Olympiastadion suljettiin 22. joulukuuta 2015 peruskorjausta varten, ja sen ovet sulki kunniatehtävänä Aku Partanen. Ennen sulkemista stadion piti penkkiviikon, jonka aikana yli 10 000 kävijää vei vanhoja penkkejä kotiinsa. Stadion avattiin uudelleen elokuussa 2020 liigapelillä PK-35–HJK. Työ kesti neljä vuotta, saman verran kuin alkuperäinen rakentaminen. Vuosina 1990–1994 stadion oli jo saanut suuren perusparannuksen, ja kaikkiaan rakennukseen on tehty kahdeksan rakennusvaihetta.
Uudistuksessa stadion sai kokonaan katetun katsomon ja puiset, muotoillut ja paloturvalliset istuimet. Puun käyttö perustui rakennussuojelulain vaatimuksiin. Vanhat penkkimäiset istuimet vaihtuivat siis yksittäisiin muotoiltuihin istuimiin. Tavoitteena oli monikäyttöinen areena, joka täyttää kansainvälisten suurtapahtumien vaatimukset mutta on myös helsinkiläisten ja vierailijoiden käytössä päivittäin.
Miten katsomo ja istumapaikat kannattaa valita?
Koko katsomo on katettu, joten sää vaikuttaa paikan valintaan vähemmän kuin ennen peruskorjausta. Jokaisesta paikasta on esteetön näkymä kentälle.
Katsomokartan, lohkojaon ja saatavilla olevat paikat näet tapahtuman lippupalvelusta ja stadion.fi-sivustolta, koska paikat riippuvat tapahtumasta. Jos menet jalkapallo-otteluun tai yleisurheilukisaan, katso lippupalvelun karttaa ja valitse paikka kentän puolelta, josta tapahtuma näkyy parhaiten; konsertissa lavan paikka ratkaisee, mitkä paikat ovat käytössä.
Tapahtumat, esteettömyys ja pysäköinti kannattaa tarkistaa stadionin omilta sivuilta ennen vierailua. Stadionin osoite on Paavo Nurmen tie 1, 00250 Helsinki. Jos kiinnostaa, millaista oli kisojen aikainen elämä, lue Olympiakylä ja Suomi olympialaisissa.
Aiheeseen liittyvää
Kisat Helsinki 1952 Helsingin olympialaiset 1952: Suomen 22 mitalia nimineen, Nurmi ja Kolehmainen olympiatulella, Zátopekin kolme kultaa, mitalitaulukko ja kisapaikat.
Historia Olympiatuli Olympiatuli sytytetään Olympiassa auringon säteillä ja kuljetetaan soihtuviestinä kisakaupunkiin. Helsinki 1952, Taivaskeron tuli ja tulen sammuttaminen.
Historia Suomi olympialaisissa Suomi olympialaisissa: 486 mitalia, parhaat kesä- ja talvikisat, vahvimmat lajit sekä nuorin ja vanhin suomalainen olympiaurheilija ja Suomen isännyys.
Historia Olympiakylä Olympiakylä on kisojen urheilijoiden yhteinen asuinalue. Helsingin kylät sijaitsivat Käpylässä ja Otaniemessä, ja Pariisin 2024 kylä muuttui asuinalueeksi.
Lajit Yleisurheilu olympialaisissa Yleisurheilu olympialaisissa: 114 suomalaismitalia, keihäänheiton 22 mitalia, lajit lyhyesti ja Los Angelesin 2028 ohjelma. Kaikki Suomen mitalistit.
Mitalit Suomen olympiamitalit Suomen olympiamitalit kisoittain: 486 mitalia, joista 146 kultaa. Taulukot kesä- ja talvikisoista, lajit, urheilijat ja ampumahiihdon mitalistit.