Paralympialaiset

Parayleisurheilu

Parayleisurheilu paralympialaisissa: luokat T/F11–64, pyörätuolikelaus, heitot ja juoksut, historia 1960 lähtien sekä ohje lajin aloittamiseen Suomessa.

Paralympialaji: Alusta asti, Rooma 1960
Keille: Fyysinen, näkö- ja kehitysvamma
Mitalisarjoja: 164 (Pariisi 2024)
Urheilijoita: 1 129 (Pariisi 2024)
Luokat: T/F11–13, 20, 31–38, 42–47, 61–64
Kokeile: Urheiluliiton seurat ja kelausvälineiden vuokraus

Juoksija proteesijaloilla lähtöasennossa

Parayleisurheilu on paralympialaisten suurin laji: se kuului jo ensimmäisiin paralympialaisiin Roomassa 1960, ja Pariisin kisoissa 2024 sen ohjelmassa oli 164 mitalisarjaa. Lajiin kuuluvat juoksut, hypyt, heitot ja pyörätuolikelaus, ja urheilijat kilpailevat vamman tyypin ja toimintakyvyn mukaan jaetuissa luokissa. Suomen viimeisimmät paralympiamitalit kesäkisoista tulivat pyörätuolikelauksesta.

Mitä parayleisurheilu sisältää ja miten se eroaa yleisurheilusta?

Parayleisurheilun lajit ovat samoja kuin yleisurheilussa: juoksut, hypyt, heitot ja maraton. Pyörätuolia käyttävillä urheilijoilla on matkoilla kelausversiot, joissa urheilija liikuttaa kilparatapyörätuolia käsillään. Säännöt noudattavat kansainvälisen yleisurheiluliiton sääntöjä pienin poikkeuksin. Yleisurheilusta yleisesti kertoo sivu yleisurheilu.

Ero tulee luokittelusta. Jokaisessa kilpailussa urheilijat on ryhmitelty luokkiin sen mukaan, miten vamma vaikuttaa suoritukseen, ja luokan kirjain kertoo lajiryhmän: T tarkoittaa ratalajeja eli juoksua, hyppyjä, pyörätuolikelausta ja frame runningia, F kenttälajeja eli seisten ja istuen tehtäviä heittoja. Pariisissa 2024 ohjelmassa oli 164 mitalisarjaa ja 1 129 urheilijaa 152 paralympiakomiteasta.

Mitkä ovat parayleisurheilun luokat?

Parayleisurheilun luokat jaetaan vamman tyypin mukaan, ja kunkin luokan numero kertoo vamman ryhmän ja vaikeusasteen. Paraurheilu.fi erottaa fyysisen, näkö- ja kehitysvamman luokat.

Fyysinen vamma: luokat vaihtelevat T/F31–34:stä, joissa pyörätuolia käyttävillä urheilijoilla on neurologinen vamma, luokkiin T/F61–64, joissa urheilijat käyttävät urheiluproteesia. Kansainvälinen paralympiakomitea mainitsee lisäksi koordinaatiovammojen luokat T35–38 ja raajapuutosten luokat T42–47.
Näkövamma: B1 (täysin sokea), B2 (vaikeasti näkövammainen) ja B3 (näkövammainen), jotka vastaavat luokkia T/F11–13. Juoksijoilla on opas.
Kehitysvamma: luokka T/F20, joka kuuluu Special Olympics -toimintaan eikä paralympiaohjelmaan.

Luokituksesta kannattaa kysyä Suomen Urheiluliitolta tai Paralympiakomitealta. Luokittelun periaatteet on selitetty sivulla paralympialaisten luokittelu.

Miten luokkanumerot luetaan?

Luokan numero kertoo vamman ryhmän, ja kirjain ja numero yhdessä kertovat, missä lajissa urheilija kilpailee. IPC:n luokittelun mukaan luokat jakautuvat näin:

Luokat	Vamma tai tilanne
11–13	Näkövamma
20	Kehitysvamma
31–38	Koordinaatiovamma (hypertonia, ataksia, athetoosi); T32–34 ja F31–34 istuen tai pyörätuolissa, T35–38 ja F35–38 seisten
40–41	Lyhytkasvuisuus
42–47	Raajapuutos, jalkojen pituusero, lihasvoiman tai liikelaajuuden heikentymä; T42–44 alaraaja ilman proteesia, T45–47 yläraaja
51–57	Istuen tai pyörätuolissa kilpailevat, joilla on raajapuutos, jalkojen pituusero, lihasvoiman tai liikelaajuuden heikentymä
61–64	Alaraajaproteesia käyttävät
T71–72	Frame running

Suomalaisten Pariisin mitalit tulivat luokista T51 ja T54, jotka kuuluvat pyörätuolissa kilpailevien luokkiin 51–57. Jos et ole varma omasta luokastasi, luokittelu on lajikohtaista, joten sama urheilija voi kuulua luokkaan yhdessä lajissa mutta ei toisessa.

Miten laji on kehittynyt paralympialaisissa?

Ensimmäinen parayleisurheilukilpailu oli keihäänheitto Stoke Mandevillen kisoissa 1952, ja siinä kilpailivat selkäydinvammaiset. Rooman kisoissa 1960 yleisurheilu oli yksi kahdeksasta lajista: mukana oli 31 urheilijaa 10 maasta ja 25 mitalisarjaa.

Lajin vaiheet etenevät näin:

1964: pyörätuolikelaus paralympiadebyytti.
1972 ja 1976: sokeat ja amputoidut urheilijat saavat omat mitalisarjansa.
1980: aivovammaiset urheilijat liittyvät mukaan.
1984: ensimmäiset paralympiamaratonit.
Los Angeles 2028: frame running tulee ohjelmaan. Laji lisättiin World Para Athletics -kisoihin vuonna 2018.

Kesäkisojen tulevat vaiheet kerää sivu Los Angeles 2028 -paralympialaiset.

Ketkä ovat lajin tunnetuimpia mitalisteja?

IPC:n mukaan parayleisurheilu on paralympialaisten laji, jossa on eniten osallistujia, katsojia ja televisioyleisöä. Kanadalainen Chantal Petitclerc ja sveitsiläinen Franz Nietlispach ovat lajin palkituimmat urheilijat, kummallakin 14 kultaa. Petitclerc kilpaili Atlantan 1996 ja Pekingin 2008 välillä, Nietlispach Arnhemin 1980 ja Sydneyn 2000 välillä. Molemmat kilpailivat pyörätuolikelauksessa sekä pikamatkoilla että pitkillä matkoilla.

Miten näkövammaiset urheilijat kilpailevat hyppylajeissa?

Näkövammaiset pituushyppääjät kilpailevat T11-luokassa silmät sidottuina, jotta kilpailu on oikeudenmukainen. He luottavat oppaansa ääneen tai taputuksiin, joiden perusteella he tietävät, milloin hypätä. Siksi stadionin täytyy olla hiljainen, kun urheilija ottaa vauhtia.

Jos katsot parayleisurheilua ensimmäistä kertaa, tunnista nämä kolme tapaa kilpailla:

Kelaus: urheilijat liikuttavat kilpapyörätuolia käsillään, ja matkat vastaavat juoksumatkoja.
Opaslajit: T11–13-luokissa näkövammainen juoksija kilpailee oppaan kanssa.
Proteesit: T/F61–64-luokissa urheilija käyttää urheiluproteesia.

Miten Suomi on menestynyt parayleisurheilussa?

Suomen viimeisimmät kesäparalympiamitalit tulivat pyörätuolikelauksesta. Pariisissa 2024 Suomi voitti neljä mitalia, ja kaikki ne tulivat kelauksesta: Toni Piispanen otti hopeaa miesten T51-luokan 200 metrillä ja pronssia T51-luokan 100 metrillä, Leo-Pekka Tähti pronssia T54-luokan 100 metrillä ja Amanda Kotaja pronssia naisten T54-luokan 100 metrillä. Pistesijoja oli kuusi, ja Marjaana Heikkinen oli kuudes keihäänheitossa. Yle kertoi Tähden Pariisin pronssin olleen hänen kahdeksas paralympiamitalinsa.

Suomen mitalikokonaisuuden löydät sivulta Suomen paralympiamitalit.

Miten parayleisurheilua voi aloittaa Suomessa?

Parayleisurheilua johtaa Suomessa Suomen Urheiluliitto SUL. Aloita liittymällä SUL:n alaiseen yleisurheiluseuraan ja osallistumalla sen kilpailuihin. Treenipaikan voi etsiä SuomiSportin Sporttihaku-palvelusta, ja Paralympiakomitean välinevuokrauksesta voi vuokrata esimerkiksi kilpakelauspyörätuolin.

Kansalliset mestaruuskilpailut sisällä ja ulkona järjestävät yhdessä Paralympiakomitea, SUL ja isäntäseura. Jos et ole vielä varma lajista, vertaa pyörätuolia käyttäen pelattavia lajeja sivuilla pyörätuolitennis ja istumalentopallo. Kaikki kisalajit kokoaa sivu paralympialajit.