Olympialaisten historia

Miten antiikin olympialaiset alkoivat ja loppuivat?

Antiikin olympialaiset pidettiin Olympiassa Zeuksen kunniaksi joka neljäs vuosi, ja kisojen ajaksi julistettiin pyhä rauha, jotta matkaajat pääsivät perille. Ohjelma laajeni yhden juoksun kisasta 18 lajiin viiden päivän aikana, ja voittaja sai seppeleen villioliivipuusta. Kisoihin eivät saaneet osallistua naiset, vaikka Kyniska voitti vaunukilpailun seppeleen hevosen omistajana vuonna 392 eaa. Kisat päättyivät noin 393, kun keisari Theodosius lopetti pakanalliset kultit, mutta tarkka vuosi vaihtelee lähteittäin. Tarina on sivulla antiikin olympialaiset.

Millaiset olivat antiikin kisapaikka ja sen säännöt?

Olympian pyhä alue, Altis, oli villioliivipuiden ympäröimä pyhä lehto, ja sen keskellä oli Zeuksen temppeli. Temppeli valmistui noin 457 eaa., ja se oli mitoiltaan 64 x 28 metriä, aikansa suurin temppeli Kreikassa. Kisoja valvoivat Elisin kaupungin tuomarit, jotka saattoivat hylätä ja sakottaa kilpailijoita. Urheilijat saapuivat paikalle kuukautta ennen kisoja, ja heidän piti ilmoittaa harjoitelleensa vähintään kymmenen kuukautta. Voittaja sai villioliivin oksista tehdyn seppeleen, kotikaupunkinsa sankarinvastaanoton ja joissakin kaupungeissa rahapalkinnon.

Kisapaikka löydettiin uudelleen vuonna 1829 ranskalaisen tutkimusretken ansiosta, ja saksalainen arkeologinen instituutti aloitti kaivaukset 1875.

Miten nykyaikaiset olympialaiset syntyivät?

Pierre de Coubertin kokosi Sorbonnen kongressin Pariisissa kesäkuussa 1894, ja kongressi perusti Kansainvälisen olympiakomitean, IOC:n. Ensimmäiset kisat pidettiin Ateenassa 6.–13.4.1896: kilpailijoita oli 176 ja maita 13, ja ohjelmassa oli 43 mitalitapahtumaa, mutta naisia ei ollut mukana. Pariisin kisat 1900 olivat osa maailmannäyttelyä, ja niissä kilpailivat ensimmäistä kertaa naiset. Taustat ja ensimmäisen kisan tulokset löytyvät sivulta ensimmäiset olympialaiset.

Kisojen symbolit ovat kehittyneet vähitellen. Olympiarenkaat esiteltiin vuonna 1913, ja lippu nähtiin ensimmäistä kertaa kisoissa Antwerpenissä 1920. Olympiatuli tuli kisoihin Amsterdamissa 1928, ja soihtuviesti Olympiasta alkoi Berliinissä 1936. Maskotit ovat uudempi ilmiö: Grenoblen 1968 Schuss oli ensimmäinen epävirallinen maskotti ja Münchenin 1972 Waldi ensimmäinen virallinen.

Mitä Helsingin 1952 kisoissa tapahtui?

Helsinki sai vuoden 1952 kisat IOC:n istunnossa Tukholmassa 21.6.1947, kun se voitti toisella kierroksella 15 äänellä. Kisoissa oli 4 932 urheilijaa 69 maasta, ja Neuvostoliitto palasi olympialiikkeeseen. Avajaisissa 19.7.1952 Olympiastadionilla oli 70 435 katsojaa, mikä on yhä stadionin tapahtumaennätys. Paavo Nurmi kantoi soihdun stadioniin ja Hannes Kolehmainen sytytti tulen tornin huipulle. Emil Zátopek voitti 5 000 metrin, 10 000 metrin ja maratonin kultaa.

Suomi voitti kotikisoissa 22 mitalia (6-3-13), ja kisat jäivät Suomen ainoiksi olympialaisiksi. Urheilijat asuivat Käpylän kisakylässä, johon oli rakennettu asuntoja 4 800 urheilijalle, ja itäblokin maiden urheilijat majoitettiin Otaniemen teekkarikylään Espooseen Neuvostoliiton pyynnöstä. Lisää on sivulla Helsinki 1952.

Mitä Ateenan 1896 kisoista kannattaa tietää?

Ateenan kisat saatiin järjestettyä, kun varakas kreikkalainen Georgios Averof lahjoitti 920 000 drakmaa Panathinaikon stadionin kunnostamiseen. Mitalitaulukon voitti kultamitaleilla Yhdysvallat 11 kullalla, mutta mitaleja oli eniten Kreikalla, 47, ja heidän 10 kultaansa sisälsi maratonin voiton: Spyridon Louis voitti matkan Marathonista Ateenaan, noin 25 mailia. Ensimmäinen olympiavoittaja oli yhdysvaltalainen James Connolly kolmiloikassa 6.4.1896. Saksalainen voimistelija Carl Schuhmann voitti neljä kultaa. Kilpailijat olivat vain miehiä.

Mikä on olympialaisten tunnuslause?

Olympialaisten tunnuslause Citius, Altius, Fortius tarkoittaa nopeammin, korkeammin, voimakkaammin. Lauseen kerrotaan olevan peräisin dominikaanimunkki Henri Didonilta, ja Coubertin otti sen käyttöön. Heinäkuussa 2021 IOC lisäsi tunnuslauseeseen sanan Communiter, yhdessä. Paralympialaisten tunnus Agitos koostuu kolmesta osasta punaisella, sinisellä ja vihreällä, ja sen tunnuslause on Spirit in Motion.

Milloin talviolympialaiset alkoivat?

Talviolympialaiset alkoivat Chamonixissa 1924 viikkona, jota kutsuttiin kansainväliseksi talviurheiluviikoksi. IOC tunnusti sen jälkeenpäin ensimmäisiksi talvikisoiksi. Kisoissa kilpaili 312 urheilijaa 19 maasta, ja Suomi sijoittui toiseksi mitalitaulukossa 4–4–3-mitaleilla; kultaa voittivat Clas Thunberg kolmesti ja Julius Skutnabb kerran. Vuoteen 1992 asti kesä- ja talvikisat pidettiin samana vuonna, ja vuoden 1994 Lillehammerin kisat siirsivät talvikisat kahden vuoden vaiheeseen kesäkisoista.

Jos haluat tietää, mitä kisoja on pidetty missä, olympiakisat vuosittain sisältää kaikki kesä- ja talvikisat.

Miten sodat ja boikotit ovat vaikuttaneet kisoihin?

Kolmet olympialaiset on peruttu maailmansotien takia: 1916, 1940 ja 1944. Vuoden 1940 kisat oli annettu Helsingille, ja Olympiastadion rakennettiin niitä varten. Kylmän sodan aikana kisat politisoituivat: Moskovan 1980 kisoista noin 63 maata jätti kisat väliin Neuvostoliiton hyökättyä Afganistaniin, ja Los Angelesin 1984 kisoista Neuvostoliitto ja 13 muuta maata jäivät pois. Suomi osallistui molempiin. Boikottien lista on sivulla boikotit, ja Venäjän vaihtelevat asemat kisoissa on koottu sivulle Venäjä olympialaisissa.

Mitä dopingista ja ammattilaisista pitäisi tietää?

Doping on seurannut kisoja pitkään. Ensimmäinen dopingin vuoksi hylätty olympiaurheilija oli ruotsalainen viisiottelija Hans-Gunnar Liljenwall Meksikossa 1968: syynä oli alkoholi, ja Ruotsin joukkue menetti pronssimitalinsa. Soulin 1988 kisoissa kanadalainen Ben Johnson menetti 100 metrin voittonsa. Salt Lake Cityn 2002 hiihdoissa kolme hiihtäjää menetti tuloksiaan darbepoetiinin vuoksi, ja Sotšin 2014 kisojen Venäjän valtiollista dopingjärjestelmää selvittäneet tutkimukset johtivat IOC:n rangaistuksiin kymmenille venäläisille, mutta urheilun välitystuomioistuin CAS kumosi 28 venäläisen rangaistuksen vuonna 2018. Lisää on sivulla doping olympialaisissa.

Toinen suuri muutos oli ammattilaisuus. IOC salli ammattilaiset 1986, ja NHL:n pelaajat nähtiin ensimmäisen kerran Naganon 1998 jääkiekossa. Siitä alkoi uusi aikakausi, johon kuuluivat myös Suomen jääkiekkomitalit.

Mitä Venäjän asema kertoo kisojen politiikasta?

Venäjän asema kisoissa on muuttunut useasti. Rion 2016 kisoihin Venäjä osallistui omalla nimellään, mutta kunkin lajiliiton piti hyväksyä urheilijat erikseen, koska maan valtiollinen dopingjärjestelmä oli paljastunut. Pyeongchangissa 2018 venäläiset kilpailivat nimellä Olympic Athlete from Russia, ja Olympedian mukaan heitä oli 167. Tokiossa 2020 ja Pekingissä 2022 joukkueena oli ROC. Pariisissa 2024 ja Milano Cortinassa 2026 mukana oli vain yksittäisiä neutraaleja urheilijoita (AIN), jotka eivät edustaneet Venäjää: Pariisissa heitä oli 32 ja Milano Cortinassa 20.

IOC:n hallitus keskeytti Venäjän olympiakomitean jäsenyyden lokakuussa 2023, kun komitea oli ottanut jäsenikseen miehitettyjen Ukrainan alueiden urheilujärjestöt, ja heinäkuussa 2026 keskeytys purettiin väliaikaisesti. Lipun ja kansallislaulun käytöstä IOC päättää myöhemmin. Venäjän tarina on kerrottu sivulla Venäjä olympialaisissa.

Miten boikotit muuttivat osallistujamääriä?

Boikotit näkyvät osallistujamäärissä. Moskovan 1980 kisoissa oli 80 maata ja 5 255 urheilijaa, kun Los Angelesin 1984 kisoissa oli ennätykselliset 140 maata ja 6 800 urheilijaa, vaikka Neuvostoliitto ja 13 muuta maata jäi pois. Soulin 1988 kisoissa osallistujia oli 159 maata ja 8 453 urheilijaa, ja ne olivat ensimmäiset kesäkisat 12 vuoteen, joissa USA, Neuvostoliitto ja Itä-Saksa olivat kaikki mukana. Pohjois-Korea ei osallistunut Souliin. Suomi osallistui sekä Moskovan että Los Angelesin kisoihin.

Milloin naiset ja vammaisurheilijat tulivat mukaan?

Naiset kilpailivat olympialaisissa ensimmäisen kerran Pariisissa 1900, jossa Charlotte Cooper voitti tenniksessä ensimmäisenä naisena olympiavoiton. Naisten osuus on kasvanut tasaisesti, ja Ranskan Alppien 2030 talvikisoista on tulossa ensimmäiset sukupuolten osalta tasa-arvoiset: ohjelmassa on 56 naisten, 55 miesten ja 15 sekamitalitapahtumaa. Suomi on voittanut 13 naisten kultamitalia, ensimmäisen vuonna 1920 luistelijaparin Ludowika ja Walter Jakobssonin kanssa.

Vammaisurheilun historia lähtee Englannin Stoke Mandevillesta: Ludwig Guttmann järjesti pyörätuoliurheilijoiden ensimmäiset kisat vuonna 1948 Lontoon olympialaisten avajaispäivänä, ja ensimmäiset paralympialaiset pidettiin Roomassa 18.–25.9.1960. Paralympialaiset ovat nykyään samassa kaupungissa kuin olympialaiset, ja niiden historia on koottu sivulle paralympialaisten historia. Nuorille tarkoitetut nuorten olympialaiset alkoivat Singaporessa 2010.

Miten Suomi on osa olympiahistoriaa?

Suomi kilpaili ensimmäisen kerran Ateenan välikisoissa 1906 ja virallisissa kisoissa Lontoossa 1908, jossa Verner Weckman voitti Suomen ensimmäisen olympiakullan painissa. Suomi on voittanut 486 mitalia, ja se on ollut mukana jokaisissa kesäkisoissa vuodesta 1908 ja talvikisoissa vuodesta 1924. Eniten kultaa Suomi voitti Antwerpenissä 1920 (15) ja eniten mitaleja Pariisissa 1924 (37). Suomen oman olympiakylän ja -stadionin tarina kulkee Käpylän ja Töölön kautta: olympiakylä rakennettiin Helsingin vuoden 1940 kisoja varten, ja olympiastadion avattiin 1938.

Yksittäisistä urheilijoista tunnetuimpia ovat Paavo Nurmi 12 mitalilla, Ville Ritola, Clas Thunberg ja Lasse Virén. Heidän urakkansa on koottu sivulle kuuluisat suomalaiset olympiaurheilijat, ja yleiskatsaus on sivulla Suomi olympialaisissa.

Mistä historiassa kannattaa aloittaa?

Jos kiinnostaa kisojen alkuperä, aloita sivulta antiikin olympialaiset. Jos haluat tietää, miksi renkaat ovat viisi ja mistä liekki tulee, lue olympiarenkaat ja olympiatuli. Jos etsit kiistoja, valitse boikotit tai doping. Jos haluat Suomen tarinan, mene sivulle Suomi olympialaisissa. Kisat lukuina löydät sivuilta kaikki kesäolympialaiset ja kaikki talviolympialaiset.