Tokio 2020
Tokio 2020 kesäolympialaiset pidettiin 23.7.–8.8.2021: Suomen kaksi pronssimitalia, parhaat sijoitukset, mitalitaulukon kärki ja kisapaikat yhdellä sivulla.
- Isäntä
- Tokio, Japani
- Ajankohta
- 23.7.–8.8.2021
- Mitalitapahtumia
- 339
- Maita
- 206
- Urheilijoita
- 11 319
- Maskotti
- Miraitowa
- 0kulta
- 0hopea
- 2pronssi
Tokio 2020 -kesäolympialaiset pidettiin nimestään huolimatta vasta 23. heinäkuuta – 8. elokuuta 2021, koska kisat siirrettiin yhdellä vuodella. Suomi voitti kaksi pronssia: Mira Potkonen nyrkkeilyn kevyen sarjan naisissa ja Matti Mattsson miesten 200 metrin rintauinnissa. Nimessä säilyi vuosiluku 2020, vaikka kilpailut käytiin vuonna 2021.
Seuraavat kesäkisat ovat Pariisi 2024 ja sen jälkeen Los Angeles 2028.
Mitkä olivat Tokio 2020 -kisojen perustiedot?
Tokiossa jaettiin 339 mitalia, ja mukana oli 206 maata sekä 11 319 urheilijaa. Kilpailut alkoivat 21. heinäkuuta, avajaiset olivat 23. heinäkuuta ja päätösseremonia 8. elokuuta. Ohjelmassa oli 49 lajimuotoa (disciplines).
Tokion kisoja leimasi koronaepidemia: suurimmassa osassa kilpailupaikoista ei ollut katsojia, koska Tokiossa oli voimassa hätätila. Katsojakielto koski myös Chiban, Kanagawan ja Saitaman kilpailupaikkoja. Kisojen maskotti oli sinivalkoinen Miraitowa.
Mitä mitaleja Suomi voitti Tokiossa?
Suomi voitti Tokiossa kaksi pronssia, ja molemmat tulivat yksilölajeista.
| Mitali | Laji ja kilpailu | Mitalisti |
|---|---|---|
| Pronssi | Nyrkkeily, kevyt sarja, naiset | Mira Potkonen |
| Pronssi | Uinti, 200 m rintauinti, miehet | Matti Mattsson |
Potkonen oli voittanut pronssia myös Rio 2016 -kisoissa, joten hän on kahdessa peräkkäisessä olympiakisassa mitalisti samassa sarjassa. Suomen kokonaismitalimäärän ja aiempien mitalistien löydät sivulta Suomen olympiamitalit. Nyrkkeilyn säännöt ja Suomen nyrkkeilyhistoria on koottu sivulle nyrkkeily.
Missä muissa lajeissa Suomi oli lähellä mitalia?
Tokiossa suomalaiset sijoittuivat usein aivan mitalisijojen taakse. Skeet-ampuja Eetu Kallioinen jäi neljänneksi, ja se oli Suomen paras sijoitus ilman mitalia.
| Sija | Laji ja kilpailu | Suomalainen |
|---|---|---|
| 4. | Ammunta, skeet | Eetu Kallioinen |
| 5. | Purjehdus, yhden hengen jolla, naiset | Tuula Tenkanen |
| 5. | Paini, kreikkalais-roomalainen, raskas sarja (jaettu) | Arvi Savolainen |
| 5. | Yleisurheilu, seiväshyppy, naiset (jaettu) | Wilma Murto |
| 8. | Yleisurheilu, esteet, miehet | Topi Raitanen |
| 8. | Yleisurheilu, keihäänheitto, miehet | Lassi Etelätalo |
| 9. | Yleisurheilu, 50 km kävely, miehet | Aku Partanen |
| 9. | Yleisurheilu, pituushyppy, miehet | Kristian Pulli |
| 9. | Purjehdus, yhden hengen jolla, miehet | Kaarle Tapper |
Suomen joukkue oli Tokiossa pieni: 45 urheilijaa, joista 22 oli miehiä ja 23 naisia. Mukana oli yleisurheilua, uintia, purjehdusta, ammuntaa, golfia, painia, nyrkkeilyä, jousiammuntaa, sulkapalloa, ratsastusta ja skeittausta.
Olympedian lajiluettelon mukaan yleisurheilussa oli 21 suomalaista, uinnissa ja purjehduksessa viisi kummassakin, golfissa neljä ja ammunnassa kolme. Painissa oli kaksi suomalaista, ja jousiammunnassa, sulkapallossa, nyrkkeilyssä, ratsastuksessa ja skeittauksessa kussakin yksi. Yleisurheilun osuus oli siis lähes puolet koko joukkueesta. Suomen kaikkien aikojen kesäkisamitalien määrä on 305, joista 101 on kultaa, 85 hopeaa ja 119 pronssia, ja Tokion kaksi pronssia kuuluvat tähän määrään.
Ketkä voittivat eniten mitaleja Tokiossa?
Yhdysvallat voitti 39 kultaa ja 113 mitalia, ja Kiina oli toinen yhden kullan erolla: 38 kultaa. Isäntämaa Japani sijoittui kolmanneksi 27 kullalla. Taulukko järjestetään kultamitalien mukaan.
| Sija | Maa | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Yhdysvallat | 39 | 41 | 33 | 113 |
| 2 | Kiina | 38 | 32 | 19 | 89 |
| 3 | Japani | 27 | 14 | 17 | 58 |
| 4 | Britannia | 22 | 20 | 22 | 64 |
| 5 | ROC | 20 | 28 | 23 | 71 |
| 6 | Australia | 17 | 7 | 22 | 46 |
| 7 | Alankomaat | 10 | 12 | 14 | 36 |
| 8 | Ranska | 10 | 12 | 11 | 33 |
| 9 | Saksa | 10 | 11 | 16 | 37 |
| 10 | Italia | 10 | 10 | 20 | 40 |
ROC tarkoittaa Venäjän olympiakomiteaa. Yksityiskohtaiset taulukot muista kisoista ovat sivulla mitalitaulukko.
Miten Tokio vertautuu Rioon ja Pariisiin?
Tokio oli ohjelmaltaan kolmesta viimeisestä kesäkisasta laajin. Tokiossa jaettiin 339 mitalia, Pariisissa 329 ja Riossa 306, ja mukana oli 206–207 kansallista olympiakomiteaa joka kerta.
| Kisat | Mitalitapahtumia | Maita | Suomen mitalit |
|---|---|---|---|
| Rio 2016 | 306 | 207 | 1 |
| Tokio 2020 | 339 | 206 | 2 |
| Pariisi 2024 | 329 | 206 | 0 |
Jos haluat nähdä, kuinka suomalaisten mitalien määrä on kehittynyt pidemmällä aikavälillä, avaa Suomen olympiamitalit. Jos taas kiinnostaa vain, mitä lajeja kesäkisoissa on, kesäolympialajit listaa ne.
Miksi Tokion kisat siirrettiin ja miten isäntä valittiin?
IOC valitsi Tokion isännäksi 7.9.2013 Buenos Airesissa. Viimeisellä kierroksella Tokio sai 60 ääntä ja Istanbul 36, ja Doha, Rooma ja Baku olivat pudonneet aiemmilla kierroksilla. Kisat siirrettiin yhdellä vuodella koronapandemian takia. Päätös tehtiin maaliskuussa 2020, ja se oli ensimmäinen kerta, kun olympialaiset siirrettiin. Muuten kisojen nimi pysyi ennallaan, ja sen takia kisat ovat edelleen Tokio 2020.
Mitä uusia lajeja Tokiossa oli?
Tokion ohjelmaan tulivat uusina lajeina skeittaus, kiipeily ja surffaus. Baseball ja softball palasivat ohjelmaan, kun ne oli pudotettu Pekingin 2008 kisojen jälkeen. Seuraavien kisojen skeittaustuloksista kerrotaan sivulla Pariisi 2024.
Ketkä olivat Tokion kisojen suuria nimiä?
Australialainen Emma McKeon voitti seitsemän mitalia, joista neljä oli kultaa, ja yhdysvaltalainen Caeleb Dressel voitti viisi kultaa. Norjalainen Karsten Warholm teki 400 metrin aitajuoksussa maailmanennätyksen 45,94 ja yhdysvaltalainen Sydney McLaughlin naisten 400 metrin aidoissa maailmanennätyksen 51,46. Saksalainen Isabell Werth voitti kuudensissa olympialaisissaan kultaa ja kasvatti mitalimääränsä 12:een. Ennätyksellisesti 93 maata voitti mitalin ja 65 maata kultaa. Bermuda, Filippiinit ja Qatar voittivat ensimmäiset kultansa.
Tokion kisoissa urheilijat, toimitsijat ja media asuivat kuplassa ja heidät testattiin päivittäin. Katsojia ei käytännössä ollut paikalla lainkaan. Keisari Naruhito avasi kisat virallisesti, ja IOC:n puheenjohtaja Thomas Bach kutsui niitä päätösseremoniassa ennennäkemättömiksi. Pohjois-Korea ei osallistunut kisoihin lainkaan.
Missä Tokion kisat käytiin?
Tokion kisoilla oli kaikkiaan 42 kisapaikkaa, joista 25 sijaitsi Tokiossa. Loput olivat muualla Japanissa, esimerkiksi Chiban, Kanagawan ja Saitaman prefektuureissa. Näissä kolmessa prefektuurissa sekä Tokiossa kilpailut käytiin ilman yleisöä. Miyagissä, Fukushimassa ja Shizuokassa katsomot saivat olla enintään puoliksi täynnä, kuitenkin enintään 10 000 katsojalla.
Jos haluat verrata Tokiota edeltäviin kisoihin, Rio 2016 kertoo, miltä Suomen kesäkisat näyttivät viisi vuotta aiemmin. Kaikkien kesäkisojen yleiskatsaus on sivulla kaikki kesäolympialaiset.