Mitalit

Olympialaisten mitalitaulukko kaikkien aikojen

Olympialaisten mitalitaulukko kaikkien aikojen: kesä- ja talvikisat yhteensä, Yhdysvaltain johto ja Suomen sija 17. Mukana kesän ja talven oma kärki.

Palkintokoroketta valmistellaan mitaliseremoniaan nuorten olympialaisissa

Olympialaisten kaikkien aikojen mitalitaulukon kärjessä on Yhdysvallat 1 232 kullalla, ja toisena tulee Neuvostoliitto 473 kullalla. Suomi on kesä- ja talvikisat yhteensä 17. sijalla: 146 kultaa, 151 hopeaa ja 189 pronssia eli 486 mitalia. Taulukko on järjestetty kullan mukaan, tasatilanteessa hopean ja sen jälkeen pronssin mukaan.

Mikä maa on voittanut eniten olympiamitaleja?

Yhdysvallat on voittanut eniten olympiamitaleja: 3 137 mitalia, joista 1 232 on kultaa. Taulukossa ovat kaikki kesä- ja talvikisat yhteensä, ja Suomen rivi on lihavoitu.

Sija	Maa	Kulta	Hopea	Pronssi	Yhteensä
1	Yhdysvallat	1 232	1 013	892	3 137
2	Neuvostoliitto	473	376	355	1 204
3	Saksa	364	386	368	1 118
4	Kiina	330	262	227	819
5	Iso-Britannia	318	346	361	1 025
6	Ranska	293	329	363	985
7	Italia	281	250	298	829
8	Norja	229	199	188	616
9	Ruotsi	224	238	247	709
10	Japani	211	198	233	642
11	Venäjä	193	167	187	547
12	Itä-Saksa	192	165	162	519
13	Australia	189	198	232	619
14	Unkari	189	163	188	540
15	Alankomaat	174	168	182	524
16	Kanada	161	196	240	597
17	Suomi	146	151	189	486

Taulukko kattaa 30 kesäkisaa (Ateena 1896–Pariisi 2024) ja 25 talvikisaa (Chamonix 1924–Milano Cortina 2026). Vuoden 1906 välikisat ja paralympialaiset eivät ole mukana; Suomen paralympiamitalit löytyvät sivulta Suomen paralympiamitalit.

Neuvostoliitto, Itä-Saksa ja Venäjä ovat taulukossa omina riveinään, koska ne kilpailivat eri kansallisilla olympiakomiteoilla. Myös Länsi-Saksa on erillään Saksan rivistä, joten Saksan kokonaisvoitot jakautuvat kolmelle riville.

Miten kesä- ja talvikisojen kärki eroavat?

Kesäkisoissa Yhdysvallat on kaukana edellä, talvikisoissa kärjessä on Norja. Kun kesä- ja talvikisat lasketaan erikseen, kärkiviisikot näyttävät tältä:

Sija	Kesäkisat (kulta–hopea–pronssi)	Talvikisat (kulta–hopea–pronssi)
1	Yhdysvallat 1 106–880–788	Norja 166–146–135
2	Neuvostoliitto 395–319–296	Yhdysvallat 126–133–104
3	Iso-Britannia 303–340–343	Saksa 121–113–78
4	Kiina 303–226–198	Kanada 82–79–85
5	Ranska 243–279–302	Neuvostoliitto 78–57–59

Norja on voittanut talvikisoissa 166 kultaa, mikä on enemmän kuin Saksan ja Yhdysvaltain luvut erikseen. Jos haluat nähdä koko talviolympialaisten taulukon ja Suomen sijan siinä, avaa talviolympialaisten mitalitaulukko. Kisakohtaiset kokonaisuudet löytyvät sivuilta kaikki kesäolympialaiset ja kaikki talviolympialaiset.

Montako mitalia Suomella on olympialaisista?

Suomi on voittanut olympialaisissa 486 mitalia: 146 kultaa, 151 hopeaa ja 189 pronssia. Kesäkisoista mitaleja on tullut 305 (101 kultaa, 85 hopeaa, 119 pronssia) ja talvikisoista 181 (45 kultaa, 66 hopeaa, 70 pronssia). Kullissa mitattuna Suomi on kesäkisoissa 16. ja talvikisoissa 12. Suomi on voittanut mitaleja jokaisissa 25 talvikisassa ja 26 kesäkisassa.

Viimeisimmät talvikisat, Milano Cortina 2026, toivat kuusi mitalia: yhden hopean ja viisi pronssia. Kaikki Suomen mitalit kisoittain, eniten mitaleja tuoneet lajit ja menestyneimmät urheilijat on koottu sivulle Suomen olympiamitalit, ja kultamitalistit nimineen löytyvät sivulta suomalaiset olympiavoittajat.

Kumpi järjestys kertoo enemmän: kullat vai kaikki mitalit?

Kullat kertovat, missä maa on voittanut kilpailuja, ja mitalien kokonaismäärä sitä, kuinka laajasti mitaleja on kertynyt. Kärkikolmikko Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Saksa on sama kummallakin tavalla, mutta alempana järjestys vaihtuu. Kiina on kullissa neljäs mutta mitalien määrässä seitsemäs, koska hopeita ja pronsseja on vähemmän kuin Iso-Britannialla, Ranskalla ja Italialla. Ruotsi on kullissa yhdeksäs ja mitalien määrässä kahdeksas, Australia 13. ja kymmenes sekä Kanada 16. ja 12.

Norja on kullissa kahdeksas mutta mitalien määrässä 11., koska sen 616 mitalista 447 on talvikisoista. Jos haluat verrata maiden huippusuorituksia, käytä kultia; jos haluat verrata mitalikertymän laajuutta, käytä kokonaismäärää. Suomi on 17. kummallakin tavalla.

Miten olympialaisten mitalitaulukko lasketaan?

Mitalitaulukon järjestys tulee kultamitalien määrästä: ensin verrataan kultia, sitten hopeita ja viimeiseksi pronsseja. Kansainvälinen olympiakomitea ei pidä maiden välistä järjestystä virallisena sijoituksena, joten osa medioista järjestää taulukon mitalien kokonaismäärän mukaan. Ero näkyy tasatilanteissa: Milano Cortinassa 2026 Alankomaat sijoittui Italian edelle, koska kultia oli kymmenen kummallakin mutta hopeita seitsemän kuuden sijaan, vaikka Italia voitti 30 mitalia ja Alankomaat 20.

Tämän sivun luvut perustuvat Olympedian tulostietokantaan, ja niistä on jätetty pois taidekilpailujen mitalit, joita kansainvälinen olympiakomitea ei laske mukaan. Suomen kohdalla ero on kolme kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi: Olympedia näyttää Suomelle 491 mitalia, tämä taulukko 486.

Kuka on voittanut eniten olympiamitaleja?

Yhdysvaltalainen uimari Michael Phelps on voittanut eniten olympiamitaleja: 28, joista 23 kultaa. Toiseksi eniten mitaleja on neuvostoliittolaisella telinevoimistelijalla Larisa Latyninalla, 18. Talvikisojen ykkönen on norjalainen hiihtäjä Johannes Høsflot Klæbo, jolla on 11 kultaa, ja eniten talvimitaleja on Marit Bjørgenillä, 15.

Suomalaisista eniten mitaleja on juoksija Paavo Nurmilla: yhdeksän kultaa ja kolme hopeaa. Nuorin tunnettu olympiakilpailija on kreikkalainen Dimitrios Loundras, joka voitti pronssia telinevoimistelun joukkuekilpailussa vuonna 1896 vain 10 vuoden ja 216 päivän ikäisenä.

Mistä löydän yksittäisten kisojen mitalitaulukot?

Yksittäisten kisojen mitalitaulukot löytyvät kunkin kisan omalta sivulta. Milano Cortina 2026 -sivulla on talvikisojen 2026 kymmenen kärkimaata ja Peking 2022 -sivulla edellisten talvikisojen lopputulos, jossa Norja voitti 37 mitalia ja Suomi kahdeksan. Pekingin kesäkisojen 2008 tulokset ovat sivulla Peking 2008.