Talviolympialajit

Mitkä lajit talviolympialaisissa on?

Talviolympialaisten ohjelmassa oli Milano Cortinassa 2026 kuusitoista lajia: alppihiihto, ampumahiihto, curling, freestyle-hiihto, jääkiekko, kelkkailu, lumilautailu, maastohiihto, mäkihyppy, pikaluistelu, rattikelkkailu, short track, skeleton, taitoluistelu, vuorihiihto ja yhdistetty. Luvut ovat IOC:n tulosarkiston mukaiset ja koskevat vain tätä kisaa.

Yhteensä mitalitapahtumia oli 116: 54 miesten, 50 naisten ja 12 sekakilpailua. Jos haluat tietää, missä Suomi on ollut vahvimmillaan, vertaa taulukkoa talviolympialaisten mitaleihin.

Mitä eri lajeissa ratkaistaan?

Talviolympialajit voi ryhmitellä sen mukaan, millä välineellä kilpailija liikkuu. Ryhmittely auttaa hahmottamaan, mitä mitalitapahtumia kunkin lajin sivulla odottaa.

• Hiihtolajit. Maastohiihdossa on kummallekin sukupuolelle kuusi kilpailua: sprintti, 10 kilometriä, 50 kilometriä, skiathlon, viesti ja parisprintti. Ampumahiihdossa ratkaistaan yksilökilpailu, sprintti, takaa-ajo, joukkostartti ja viesti sekä naisille että miehille, ja lisäksi on sekaviesti. Mäkihypyssä on kuusi kilpailua ja yhdistetyssä kolme, kaikki miehille.
• Lumilajit. Alppihiihdossa on kummallekin sukupuolelle syöksylasku, super-G, suurpujottelu, pujottelu ja joukkueyhdistetty. Lumilautailussa on rinnakkaissuurpujottelu, slopestyle, halfpipe, lumilautacross ja big air sekä sekajoukkuekilpailu. Freestyle-hiihdossa on seitsemän kilpailua kummallekin sukupuolelle ja lisäksi joukkuehypyt.
• Luistelulajit. Pikaluistelussa on seitsemän kilpailua kummallekin sukupuolelle, short trackissa neljä ja sekaviesti, ja taitoluistelussa miesten ja naisten kilpailut, pariluistelu, jäätanssi ja joukkuekilpailu.
• Kelkkalajit ja joukkuelajit. Kelkkailussa, rattikelkkailussa ja skeletonissa on yhteensä 12 kilpailua. Curlingissa kilpaillaan joukkue- ja sekaparikilpailussa, ja jääkiekossa ratkaistaan miesten ja naisten turnaukset.

Jos olet kiinnostunut Suomen mahdollisuuksista, aloita hiihtolajeista, koska niissä Suomen mitalit tulivat myös Milano Cortinassa. Kokonaiskuvan mitaleista antaa sivu Suomen olympiamitalit.

Missä lajeissa Suomi voitti mitaleja Milano Cortinassa?

Suomi voitti Milano Cortinassa kuusi mitalia: yhden hopean ja viisi pronssia. Mitalit tulivat neljästä lajista. Yhdistetyssä Suomi sai joukkuehopean sekä kaksi yksilöpronssia, ampumahiihdossa yhden pronssin ja maastohiihdossa naisten viestipronssin. Kuudes mitali oli miesten jääkiekon pronssi.

Taulukon perusteella suomalaisen kannalta kiinnostavimmat lajit ovat siis ne, joissa Suomella on pitkät perinteet ja joissa mitalitapahtumia on paljon. Maastohiihdossa ja ampumahiihdossa niitä on yhteensä 23, kun taas yhdistetyssä vain kolme. Jos valitset katsottavaa Suomen menestyksen mukaan, voit aloittaa kisasivulta Milano Cortina 2026.

Miksi lajien määrä vaihtelee lähteestä riippuen?

Talviolympialajien lukumäärä riippuu siitä, lasketaanko laji vai sen alalaji. Tällä sivulla käytetään IOC:n tulosarkiston jakoa, jossa esimerkiksi rattikelkkailu, kelkkailu ja skeleton ovat erillisiä rivejä ja myös pikaluistelu ja short track ovat omansa. Jos jokin toinen lähde ryhmittelee ne isommiksi kokonaisuuksiksi, sen lajimäärä on pienempi, vaikka mitalitapahtumia on yhtä monta.

Vertailukohtana Pekingissä 2022 lajeja oli 15 ja mitalitapahtumia 109, Milano Cortinassa lajeja oli 16 ja mitalitapahtumia 116. Kun luet lajimääriä uutisista, tarkista aina, mitä jakoa luku käyttää.

Mitä uutta Milano Cortinassa oli?

Uusi laji Milano Cortinassa oli vuorihiihto, jossa ratkaistiin miesten ja naisten sprintti sekä sekaviesti. Järjestäjän oman yhteenvedon mukaan Pekingiin verrattuna uusia mitalitapahtumia olivat lisäksi:

• freestyle-hiihdon kaksinkertaiset mogulit miehille ja naisille
• alppihiihdon joukkueyhdistetty, joka korvasi yksilöyhdistetyn
• kelkkailun naisten paripeli
• skeletonin sekajoukkuekilpailu
• naisten suurmäen yksilökilpailu mäkihypyssä

Alppihiihdon sekajoukkuekilpailu jäi ohjelmasta pois. Mäkihypyn ja maastohiihdon joukkuekilpailujen muotoihin tehtiin muutoksia, mutta mitalitapahtumia niistä ei tullut lisää. Uusista lajeista löytyy lisää vuorihiihdon sivulta.

Mitkä lajit ovat mukana vuoden 2030 kisoissa?

Ranskan Alpeilla 2030 ohjelmassa on 126 mitalitapahtumaa ja 3 046 urheilijan kiintiö, ja IOC kuvaa kisoja ensimmäisiksi talvikisoiksi, joissa naisia ja miehiä on yhtä paljon. Ohjelmaan tulee kaksi uutta kokonaisuutta: freeride, jossa on neljä mitalitapahtumaa, ja synchro9-taitoluistelu. Vuorihiihto jatkaa lisälajina, ja lumilautailun rinnakkaisjättiläisslalom säilyi ohjelmassa.

Yhdistetty ei ole mukana: IOC:n johtokunta jätti sen pois vuoden 2030 ohjelmasta heinäkuussa 2026. Suomalaisille muutos on tuntuva, koska Milano Cortinassa yhdistetyssä tuli hopea ja kaksi pronssia. Lisää kisasta kertoo sivu Ranskan Alpit 2030.

Mitkä talvilajit ovat paralympialaisissa?

Paralympialaisten talvikisoissa on kuusi lajia: para-alppihiihto, para-ampumahiihto, para-maastohiihto, para-jääkiekko, para-lumilautailu ja pyörätuolicurling. Milano Cortinassa 2026 niissä jaettiin yhteensä 79 mitalitapahtuman mitalit.

Paralympialajit eroavat olympialajeista sekä lajivalikoimaltaan että luokittelultaan, koska kilpailijat sijoitetaan toimintakykynsä mukaan eri luokkiin. Lajit ja luokittelu on käyty läpi sivulla paralympialajit.

Mikä talvilaji sopii aloittelevalle katsojalle ja lapselle?

Talviolympialajit eivät ole vaikeita seurata, kun tietää, mitä kilpailussa mitataan. Lapsille helpoimpia katsottavia ovat yleensä lajit, joissa ratkaisu näkyy heti: pikaluistelun ja maastohiihdon ensimmäisenä maaliin tuleva, mäkihypyn pisin ja tyylikkäin hyppy sekä curlingin kivi, joka pysähtyy lähimmäs keskipistettä.

Jos haluat nopeaa toimintaa, valitse short track tai jääkiekko. Jos haluat tyylilajeja, katso freestyle-hiihtoa ja lumilautailua, joissa tuomarit pisteyttävät temput. Jos pidät suomalaisten perinnelajeista, aloita maastohiihdosta ja ampumahiihdosta. Kesäpuolen vastaava lajiluettelo on sivulla kesäolympialajit.