Yleisurheilu olympialaisissa

Mitä lajeja yleisurheilu sisältää?

Yleisurheilun mitalitapahtumat jakautuvat juoksuihin, hyppyihin, heittoihin, moniotteluihin, kävelyyn ja viesteihin. Kisoissa on mukana lyhyet pikamatkat, aitajuoksut ja esteet, keskimatkat, 5 000 ja 10 000 metrin radat sekä maraton, ja kenttälajeina pituus, korkeus, seiväs, kolmiloikka, kuula, kiekko, moukari ja keihäs. Moniotteluja ovat miesten kymmenottelu ja naisten seitsenottelu.

Los Angelesin ohjelma on 48 mitalitapahtumaa: miehille 23, naisille 23 ja kaksi sekakilpailua. Kansainvälinen olympiakomitea vaihtoi 20 kilometrin kävelyn puolimaratoniin, pudotti sekakävelyviestin ja lisäsi ohjelmaan sekaviestin 4 × 100 metriä; 4 × 400 metrin sekaviesti on ollut mukana Tokiosta 2020 alkaen. Yleisurheilu on myös ohjelman suurin laji urheilijakiintiöllä mitattuna, 1 810 paikalla. Para-yleisurheilu kisataan omana ohjelmanaan, ja sen lajit löytyvät sivulta parayleisurheilu.

Milloin yleisurheilu tuli olympialaisiin?

Yleisurheilu on kuulunut jokaisiin nykyajan kisoihin Ateenan 1896 kisoista lähtien, ja sen juuret ovat antiikin stadion-juoksussa, jonka voittajat on kirjattu 776 eaa. alkaen. Naisten yleisurheilu aloitti Amsterdamin 1928 kisoissa. Yhdysvallat on lajin kaikkien aikojen ykkönen 358 kullalla ja 864 mitalilla, ja Suomi on kultien mukaan neljäntenä 48 kullallaan, kun edellä ovat vain Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia.

Helsingin 1952 kisoissa miesten maraton lähti Olympiastadionilta ja päättyi sinne, ja Emil Zátopek voitti sen ajalla 2.23.03. Kisojen tapahtumat kerää sivu Helsinki 1952.

Kuinka monta olympiamitalia suomalaiset ovat voittaneet yleisurheilussa?

Suomalaiset ovat voittaneet yleisurheilussa 114 mitalia: 48 kultaa, 36 hopeaa ja 30 pronssia. Huippuaika oli 1912–1936, jolloin juoksijat ja heittäjät kokosivat valtaosan mitaleista, ja viimeinen mitali on Antti Ruuskasen keihäshopea Lontoosta 2012. Rion 2016, Tokion 2020 ja Pariisin 2024 kisoissa yleisurheilumitalia ei tullut.

Suomen menestyneimmät yleisurheilijat ovat Paavo Nurmi, Ville Ritola, Hannes Kolehmainen ja Lasse Virén:

Naisten mitaleja on kolme, ja kaikki ovat keihäänheitosta: Kaisa Parviaisen hopea 1948, Tiina Lillakin hopea 1984 ja Heli Rantasen kulta 1996. Viimeisin yleisurheilukulta on Arsi Harjun kuulantyöntö Sydneystä 2000. Kaikkien suomalaisten kultamitalistien lista on sivulla suomalaiset olympiavoittajat.

Miksi keihäänheitto on Suomen olympialaji?

Keihäänheitto on Suomen erikoislaji, koska miesten keihäästä on tullut 22 olympiamitalia: seitsemän kultaa, kahdeksan hopeaa ja seitsemän pronssia. Jonni Myyrä voitti kultaa 1920 ja 1924, ja Seppo Räty on lajin mitalikeräilijä kolmella mitalilla: pronssi 1988, hopea 1992 ja pronssi 1996. Taulukossa ovat Suomen keihäskullat:

Vuoden 1968 Méxicon kisoissa Jorma Kinnunen heitti 88,58 metriä ja voitti hopeaa; hän johti ensimmäisen kierroksen jälkeen, mutta neuvostoliittolainen Jānis Lūsis voitti 90,10 metrin olympiaennätyksellä. Pariisin 2024 finaalissa suomalaisia oli kolme, ja Lassi Etelätalo sijoittui kahdeksanneksi (84,58), Oliver Helander yhdeksänneksi ja Toni Keränen kymmenenneksi.

Keihäsfinaali etenee yleensä niin, että karsinnasta jatkaa 12 heittäjää, finaalissa jokainen heittää kolme kertaa ja kahdeksan parasta saa vielä kolme heittoa. Yksittäinen tulos ratkaisee: pisin heitto tai korkein ylitys voittaa. Keihään para-versio kuuluu parayleisurheilun ohjelmaan.

Missä yleisurheilulajeissa Suomi on voittanut mitalinsa?

Pitkien matkojen juoksut ovat Suomen suurin mitaliryhmä: 1 500 metristä maratoniin ulottuvilla matkoilla sekä esteissä ja maastojuoksussa Suomi on voittanut 55 mitalia, ja niistä 29 on kultaa. Toiseksi suurin ryhmä on keihäänheitto 25 mitalilla, kun miesten 22 mitaliin lisätään naisten kolme. Loput 34 mitalia jakautuvat heittojen, hyppyjen, aitajuoksujen, moniottelujen ja lyhyiden juoksujen kesken. Ryhmittely on laskettu Olympedian mitalilistasta.

Jos haluat ymmärtää, miksi Suomen yleisurheilumitalit painottuvat 1920- ja 1930-luvuille, katso pitkien matkojen riviä: Nurmi, Ritola ja Kolehmainen voittivat siitä ryhmästä suuren osan, ja ryhmään kuuluu myös Virénin neljä kultaa 1970-luvulta.

Miten yleisurheilukilpailut etenevät?

Yleisurheilussa juoksut, aitajuoksut ja esteet etenevät karsintaerien kautta finaaliin, ja ensimmäisenä maaliin tuleva voittaa. Hyppy- ja heittolajeissa karsitaan finaaliin, ja finaalissa ratkaisee yksi yksittäinen tulos; seiväs- ja korkeushypyssä kilpailijat jatkavat, kunnes korkeus ei enää mene yli. Moniotteluissa pisteytys yhdistää kymmenen tai seitsemän lajin tulokset, ja eniten pisteitä kerännyt voittaa.

Maratonille ja kävelylle on omat reittinsä katuosuudella, ja ne alkavat ja päättyvät usein stadionin ulkopuolella. Helsingin 1952 maraton oli poikkeus, koska se lähti ja päättyi stadionille.

Mitä yleisurheilussa tapahtuu Los Angelesin 2028 kisoissa?

Los Angelesin 2028 yleisurheilu alkaa 15.7. Los Angeles Memorial Coliseumilla, ja kisapäiviä on 16: ensimmäisenä päivänä ratkeaa naisten 100 metri, toisena miesten 100 metriä, ja maratonit juostaan kisojen viimeisenä viikonloppuna. Yleisurheilu on ohjelmassa ensimmäisellä viikolla, kun uinti on siirretty toiselle.

Jos haluat nähdä suomalaisten todennäköiset mitalimahdollisuudet, katso ensin keihäänheitto, jossa Suomi on perinteisesti vahva, ja sitten naisten kenttälajit. Tarkat ajat Suomen aikaan antaa LA 2028 -aikataulu, ja kisojen kokonaisuus on sivulla Los Angeles 2028. Suomen koko olympiamitalihistoria löytyy sivulta Suomen olympiamitalit.