Mäkihyppy olympialaisissa

Mitä mäkihypyn olympialajeja on?

Mäkihypyssä ratkaistaan olympialaisissa kuusi lajia: kolme miehille, kaksi naisille ja yksi sekajoukkue. Hyppy tehdään joko normaalimäestä tai suurmäestä, ja Milano Cortinan 2026 mitalistit näkyvät taulukossa. Miesten normaalimäen pronssi jaettiin tasatuloksen vuoksi kahdelle hyppääjälle.

Naisten mäkihyppy olympialaisissa alkoi Sotšissa 2014, ja naisten ainoa laji oli normaalimäki aina Pekingiin 2022 asti. Milano Cortinassa naiset hyppäsivät ensi kertaa myös suurmäestä. Sekajoukkue tuli ohjelmaan Pekingissä 2022. Ranskan Alpeilla 2030 ohjelmaan lisätään naisten superjoukkue, jolloin lajeja on seitsemän.

Miten mäkihypyn pisteet lasketaan?

Mäkihypyssä voittaa eniten pisteitä kerännyt, ei pisin hyppy. Jokaisen hypyn pisteet muodostuvat matkasta, tyylistä ja olosuhdekorjauksista.

• Matka: hyppy mäen kriittiseen pisteeseen (K-pisteeseen) tuottaa 60 pistettä, ja jokainen metri sen yli tai alle lisää tai vähentää pisteitä.
• Tyyli: viisi tuomaria arvioi lennon, laskeutumisen ja alastulon, enintään 20 pistettä per tuomari. Korkein ja matalin arvosana pudotetaan pois ja kolme muuta lasketaan yhteen.
• Korjaukset: porrasta eli lähtöpaikkaa ja tuulta kompensoidaan pisteillä, jotta eri olosuhteissa hypänneet ovat vertailukelpoisia.

Normaali- ja suurmäen matkat eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska pisteet lasketaan aina suhteessa mäen K-pisteeseen. Hiihdon ja mäkihypyn yhdistelmästä kerrotaan sivulla yhdistetty.

Milloin mäkihyppy tuli olympialaisiin?

Mäkihyppy on kuulunut talviolympialaisiin alusta asti, Chamonixin kisoista 1924. Suomi voitti ensimmäisen mäkihypyn mitalinsa vasta 1956, kun Antti Hyvärinen otti Cortina d’Ampezzon suurmäessä kultaa ja Aulis Kallakorpi hopeaa. Miesten suurmäen joukkuekilpailussa Suomi voitti kultaa sekä 1988 että 1992.

Suomen mäkihypyn kulta-aikoja olivat Matti Nykäsen 1980-luku ja Toni Nieminen 1990-luvun alku. Nykänen voitti Calgaryssa 1988 kolme kultaa, ja hänen yhteensä neljä kultaansa on suomalaisten mäkihyppääjien ennätys. Lisää kisoista kertoo sivu Suomi olympialaisissa.

Ketkä suomalaiset ovat voittaneet olympiamitalin mäkihypyssä?

Suomi on voittanut mäkihypyssä 22 olympiamitalia, kaikki miesten lajeissa. Taulukossa ovat kaikki mitalit kisoittain.

Kaikkien lajien mitalit ovat sivulla Suomen olympiamitalit.

Ketkä ovat Suomen menestyneimmät olympiamäkihyppääjät?

Matti Nykänen on Suomen menestynein mäkihyppääjä neljällä kullalla ja yhdellä hopealla. Matti Hautamäki voitti neljä mitalia, kolme hopeaa ja pronssin, mutta ei kultaa, ja Janne Ahonen otti kaksi joukkuehopeaa. Toni Nieminen voitti Albertvillessä 1992 kaksi kultaa ja pronssin, ja Jari Puikkonen kolme mitalia: yhden kullan ja kaksi pronssia.

Mäkihyppymitalit ovat tulleet kolmessa jaksossa: vuosina 1956–1964 viisi mitalia, vuosina 1980–1992 yksitoista ja vuosina 1998–2006 kuusi. Vuoden 2006 jälkeen Suomi ei ole voittanut mäkihypyssä olympiamitalia.

Ketkä voittivat mäkihypyn olympiakultaa Pekingissä 2022?

Pekingissä hypättiin viisi lajia, sillä naisilla oli vain normaalimäki ja miesten joukkuekilpailu hypättiin suurmäestä. Japanin Ryoyu Kobayashi voitti miesten normaalimäen, ja Norjan Marius Lindvik voitti suurmäen. Naisten normaalimäen voitti Slovenian Urša Bogataj, miesten joukkuekilpailun Itävalta ja sekajoukkuekilpailun Slovenia.

Suomen parhaat sijat tulivat Antti Aallolta, joka oli normaalimäessä 12. ja suurmäessä 17. Naisissa Julia Kykkänen oli 27. ja Jenny Rautionaho 32. Suomi jäi Pekingissä ilman mäkihyppymitalia, kuten kaikissa kisoissa vuoden 2006 jälkeen.

Mitkä maat ovat menestyneet mäkihypyssä parhaiten?

Norja on mäkihypyn olympiahistorian menestynein maa 41 mitalilla ja 14 kullalla. Itävalta on toinen mitalimäärässä 28 mitalilla, ja Suomi kolmas 22 mitalilla. Kullissa Suomi on Norjan jälkeen toinen kymmenellä kullallaan. Suomen mitalit tulivat yksinomaan miesten lajeissa, koska naisten mäkihyppy on ollut ohjelmassa vasta vuodesta 2014.

Miten Suomen mäkihyppääjät pärjäsivät Milano Cortinassa?

Suomi lähetti Milano Cortinaan seitsemän mäkihyppääjää, mutta mitaleja ei tullut. Miesten suurmäessä Antti Aalto oli 11., Niko Kytösaho 18. ja Vilho Palosaari 23., ja normaalimäessä Palosaari oli 14. Naisten suurmäessä Jenny Rautionaho sijoittui 12:nneksi ja Heta Hirvonen 24:nneksi, normaalimäessä Hirvonen oli 25. Sekajoukkue oli kuudes ja miesten superjoukkuekilpailussa Suomi sijoittui yhdeksänneksi, kun mitalit menivät Itävallalle, Puolalle ja Norjalle.

Seuraavat talvikisat pidetään Ranskan Alpeilla 2030, ja mäkihypyn kisapaikaksi mainitaan useissa lähteissä Courchevel. Kisojen kokonaisuus löytyy sivulta Milano Cortina 2026.