Brisbane 2032 – kesäolympialaiset

Milloin ja missä Brisbanen kisat pidetään?

Brisbanen kisat pidetään 23.7.–8.8.2032, ja IOC valitsi kaupungin isännäksi 21.7.2021 Tokiossa pidetyssä istunnossa. Valinta tehtiin yli kymmenen vuotta ennen kisoja.

Kisat eivät keskity yhteen kaupunkiin. Olympics.comin mukaan ehdotettuja kilpailupaikkoja on 37, ja ne jakautuvat Queenslandin kolmeen kisa-alueeseen sekä kahteen muuhun isäntäkaupunkiin. Päästadion on Queenslandin osavaltion hallituksen maaliskuussa 2025 julkistaman suunnitelman mukaan uusi stadion Brisbanen Victoria Parkiin. Kisapaikkasuunnitelma on muuttunut vuosien varrella, joten sen tarkka sisältö kannattaa tarkistaa järjestäjän tai IOC:n sivulta.

Taulukon luvut ovat Olympics.comin Brisbane-sivujen ehdotuksia, ja ne kuvaavat ehdotettua suunnitelmaa. Queenslandin osavaltion hallitus on ilmoittanut hyväksyneensä maaliskuussa 2025 uuden toimeenpanosuunnitelman, johon kuuluu Victoria Parkin uusi stadion Gabban sijaan. Suunnitelmassa on osavaltion mukaan kuusi uutta ja kahdeksan peruskorjattavaa kilpailupaikkaa, 16 olemassa olevaa, viisi tilapäistä ja kaksi osavaltion ulkopuolista paikkaa. Lisäksi kolmeen kaupunkiin suunnitellaan olympiakylät: Brisbaneen, Gold Coastille ja Sunshine Coastille.

Mikä on aikaero Suomeen?

Brisbane on Suomea seitsemän tuntia edellä kisojen aikaan. Queensland ei siirry kesäaikaan, ja Brisbanen aika on UTC+10 ympäri vuoden, kun Suomessa on heinä–elokuussa UTC+3. Australian aamukilpailut ovat Suomessa vasta iltapäivällä ja illan kilpailut yöllä.

Vertailun vuoksi Los Angelesin kisoissa aikaero on 10 tuntia toiseen suuntaan, ja se on käsitelty sivulla Los Angeles 2028.

Mitkä lajit ovat mukana?

Brisbanen lajiohjelma ratkaistaan erikseen. IOC:n johtokunta päätti, että lähtölajit, niiden alalajit ja järjestäjän ehdottamat lisälajit käsitellään yhtenä pakettina. Olympics.com:n Brisbane-sivu kuvaa ehdotukseksi 28 lajia ja 37 ehdotettua kilpailupaikkaa. Kyse on ehdotuksesta, ei vahvistetusta ohjelmasta.

Jos haluat tietää, millä lajeilla kesäolympialaisissa kilpaillaan nykyisin, lue kesäolympialajit. Lajilista Brisbanen osalta kannattaa tarkistaa IOC:n sivuilta, koska ohjelma voi muuttua.

Miten Suomi on pärjännyt Australian aiemmissa kisoissa?

Suomi on voittanut Australian aiemmissa kesäkisoissa yhteensä 19 mitalia. Melbournen 1956 kisoissa Suomi sai 15 mitalia ja Sydneyn 2000 kisoissa neljä. Kisojen koko on kasvanut yli kolminkertaiseksi, ja Suomen tulokset ovat hyvin erilaisia: Melbournesta tuli paljon pronssia ja Sydneystä kaksi kultaa. Vertailun vuoksi Pariisin 2024 kisoissa oli 10 762 urheilijaa, 206 maata ja 329 mitalitapahtumaa.

Melbournen kisat pidettiin 22.11.–8.12.1956, koska Australian kesä on pohjoisen talvi. Vuoden 2032 kisat ovat heinä–elokuussa eli Australian talvella. Koko historian näet sivulta kaikki kesäolympialaiset.

Montako lajia Brisbanen ohjelmassa on?

Brisbanen lajimäärä ei ole vielä lopullinen. IOC:n presidentti Kirsty Coventry kertoi toukokuussa 2026 kesäkisalajien liittojen kokouksessa, että Brisbanen ohjelmassa on vähemmän kuin Los Angelesin 36 lajia ja mahdollisesti myös vähemmän mitalitapahtumia kuin Los Angelesin 353. Konkreettisia tavoitelukuja ei ole annettu, ja ohjelmasta pudotetut lajit voivat palata myöhempiin kisoihin. Lajilistan voi odottaa vahvistuvan joulukuussa, ja yksityiskohtainen mitalitapahtumaohjelma vasta vuoteen 2029 mennessä.

Perusteena on kustannusten ja monimutkaisuuden hillitseminen kisojen järjestäjälle: yhden lajin tarpeisiin rakennetut kilpailupaikat kasvattavat kisojen kuluja.

Mitkä lajit voivat pudota Brisbanen ohjelmasta?

Coventryn mukaan päätöksiä yksittäisistä lajeista ei ole tehty, eikä leikkaus tarkoita lajin lopullista poistumista. AP:n mukaan nykyaikaista viisiottelua on pidetty jo pitkään haavoittuvana, ja melonnan kanoottislalom tarvitsee hyvin erityisen kisapaikan. Los Angelesiin 2028 lisätyt lippupallo, lacrosse ja squash kilpailevat paikoista Brisbanen ohjelmassa ennen kuin ne ehtivät esittäytyä Los Angelesissa.

Miten Suomi pärjäsi Melbournessa ja Sydneyssä?

Melbournen 1956 kisoissa Suomi voitti kolme kultaa, yhden hopean ja 11 pronssia. Kullat tulivat pistoolilaukauksista ja painista: Pentti Linnosvuo voitti vapaapistoolin, Rauno Mäkinen höyhensarjan ja Kyösti Lehtonen kevytsarjan kreikkalais-roomalaisessa painissa. Nykyaikaisen viisiottelun Ole Mannonen sai hopeaa, ja pronssia tuli esimerkiksi Voitto Hellsténin 400 metrin juoksusta, Veikko Karvosen maratonista, Jorma Valkaman pituushypystä sekä miesten telinevoimistelun joukkue ja soudun ohjaajallinen nelonen.

Sydneyn 2000 kisoissa Suomi voitti kaksi kultaa, hopean ja pronssin. Arsi Harju voitti kuulantyönnön kultaa, ja Thomas Johanson ja Jyrki Järvi voittivat purjehduksen miesten skiff-luokassa. Juha Hirvi sai hopeaa pienoiskiväärin kolmiasentokilpailussa, ja Marko Yli-Hannuksela pronssia kreikkalais-roomalaisessa painissa keskisarjassa.

Melbournen kisoissa Suomen mitalit tulivat seitsemästä lajista, kun Sydneyssä ne tulivat neljästä. Mitalien määrä putosi 15:stä neljään. Tiedot ovat peräisin Olympedian Suomi-sivuilta.

Mistä muista tulevista kisoista kannattaa lukea?

Brisbanen jälkeen kisat palaavat Yhdysvaltoihin talvikisoihin 2034, ja kesäkisojen isäntä 2036 ratkaistaan vasta 2029. Aikajärjestyksessä kaikki tulevat kisat ovat sivulla seuraavat olympialaiset. Jos haluat tietää, ketkä ovat esittäneet kiinnostuksensa 2036:n kisoihin, avaa olympialaiset 2036 ja 2038.