Olympiatuli ja soihtuviesti

Miten olympiatuli sytytetään Olympiassa?

Olympiatuli sytytetään Olympiassa kohdistamalla auringon säteet peilillä niin, että ne sytyttävät soihdun. Pyhään tilaisuuteen kuuluu pappitar, joka antaa tulen ensimmäiselle soihdunkantajalle. Seremonia järjestetään Heran temppelillä, ja sen jälkeen kulkue vie tulen antiikin stadionille. Heran temppelistä on jäljellä kaksi suurta pylvästä, ja niiden edessä oleva alttari on se paikka, jossa tuli sytytetään.

Jos pilvet peittävät auringon, seremoniassa käytetään liekkiä, joka on sytytetty harjoituksessa aurinkoisella hetkellä. Näin kävi, kun tuli sytytettiin talvikisoja Milano Cortina 2026 varten 26. marraskuuta 2025: sää pakotti siirtämään tilaisuuden sisätiloihin. Seremonian pappittarena toimi näyttelijä Mary Mina, ja ensimmäinen soihdunkantaja oli soutaja Petros Gaidatzis. Tuli saapui Italiaan 4. joulukuuta, ja avajaiset olivat 6. helmikuuta 2026.

Milloin soihtuviesti alkoi?

Tuli otettiin osaksi kisoja Amsterdamin kesäkisoissa 1928, mutta soihtuviesti Olympiasta kisakaupunkiin kuului ohjelmaan ensimmäisen kerran Berliinin kisoissa 1936. Idea liitetään kisojen järjestelytoimikunnan pääsihteeriin Carl Diemiin, vaikka lähteet kiistelevät, kuka sen alun perin esitti. Ensimmäinen soihdunkantaja oli Konstantinos Kondylis.

Talvikisoissa tuli sytytettiin St. Moritzissa 1948 kisapaikalla eikä Olympiassa. Ensimmäinen talvikisojen soihtuviesti kulki Oslon 1952 kisoihin, ja tuli haettiin Morgedalin takasta.

Miten olympiatuli sytytettiin Helsingissä 1952?

Helsingin avajaisissa 19. heinäkuuta 1952 Paavo Nurmi kantoi soihdun stadionille, ja Hannes Kolehmainen sytytti tornin liekin. Lähteet kertovat hetken yksityiskohdat hieman eri tavoin, mutta kaksikko on tunnetuin osa kisojen avausta. Kisojen muut vaiheet kerrotaan sivulla Helsinki 1952.

Torni, jonka päällä tuli paloi, on yhä Helsingin Olympiastadionin tunnetuin tunnusmerkki. Stadionilla oli avajaisissa 70 435 katsojaa, ja se on edelleen paikan tapahtumaennätys.

Mikä oli Taivaskeron olympiatuli?

Taivaskeron tuli oli Helsingin kisoja varten Lapissa sytytetty oma tuli, joka yhdistettiin Kreikasta tulleeseen olympiatuleen Tornion kaupungissa. Se sytytettiin 6. heinäkuuta 1952 Pallaksen Taivaskerolla suurennuslasin avulla, koska pilvet peittivät keskiyön auringon. Sytyttäjänä oli metsäneuvos Jarl Sundqvist.

Ensimmäinen kantaja oli kittiläläinen hiihtäjä Pekka Niemi. Tuli yhdistettiin 8. heinäkuuta 1952 Torniossa Kreikasta saapuneeseen olympiatuleen, jonka otti vastaan kuulantyönnön olympiavoittaja Ville Pörhölä. Yhdistäminen symboloi pohjoisen ja etelän kohtaamista.

Perinnettä jatkettiin, kun Helsingin kisojen 50-vuotisjuhlaa varten suunniteltiin vuonna 2002 soihtuviesti, jonka tuli sytytettiin Taivaskerolla keskiyön auringosta viikkoa ennen juhlaa. Viesti kulki 55 kunnan kautta, muun muassa Tornion, Tampereen ja Hämeenlinnan, Helsingin Olympiastadionille. Hämeenlinnassa kisattiin vuonna 1952 nykyaikaisen viisiottelun kilpailut.

Mitä reittiä tuli kulki Helsinkiin 1952?

Helsingin kisoihin tuli kulki Kreikasta Ateenaan, josta se vietiin lentäen Tanskaan. Reitti jatkui Tanskan ja Ruotsin kautta Tornioon ja sieltä Oulun kautta Helsinkiin. Tornioon saapui myös Pallaksen oma tuli.

Mille reitille ensimmäinen soihtuviesti lähti?

Berliinin kisojen 1936 soihtuviesti kulki Olympiasta seitsemän maan läpi: Kreikka, Bulgaria, Jugoslavia, Unkari, Itävalta, Tšekkoslovakia ja Saksa. Reitti kulki muun muassa Ateenan, Sofian, Belgradin, Budapestin, Wienin ja Prahan kautta Berliiniin. Nykyään kansainvälinen olympiakomitea rajoittaa kansainvälisiä soihtuviestejä, sillä Pekingin 2008 kisojen viesti kohtasi mielenosoituksia ulkomailla.

Suunniteltiinko Suomeen soihtuviestiä jo vuoden 1940 kisoihin?

Suunniteltiin. Suomen Olympiakomitea suunnitteli peruuntuneita Helsingin kisoja 1940 varten laajaa soihtuviestiä halki Euroopan. Reitti olisi seurannut alkuun Berliinin 1936 reittiä, ja Slovakian kautta tehtäisiin kiertotie. Berliinistä tuli olisi jatkanut Skandinaviaan, ja tarvittaessa soihtua olisi kuljetettu soutuveneellä. Suunnitelmiin kuului myös ehdotus, että tuli vietäisiin kaikkien kymmenen aiemman kesäkisakaupungin stadioneille.

Onko olympiatuli aina oikeaa tulta?

Olympiatuli on yleensä oikeaa tulta, mutta Pariisin 2024 kisoissa kisa-allas oli poikkeus. Ilmassa leijuvan pallon sisään rakennetun altaan liekki syntyi 40 led-valaisimesta ja 200 vesisumusuuttimesta, eikä siinä ollut palamista. Allas nousi Tuileries’n puutarhassa 60 metrin korkeuteen, ja suunnittelija oli Mathieu Lehanneur.

Poikkeus ei tarkoita, että perinne olisi unohdettu: tuli sytytettiin silti Olympiassa aurinkoenergialla ja kuljetettiin soihtuviestinä. Kisoja koskeva tilannekuva löytyy sivulta Pariisi 2024. Avajaisten ja päätösseremonian kulku on kerrottu sivulla avajaiset ja päätösseremoniat.

Milloin olympiatuli sammutetaan?

Olympiatuli sammutetaan päätösseremoniassa. Tokion 2020 päätösseremoniassa kisa-allas suljettiin liekin ympärille, mikä sammutti tulen, kun kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja oli julistanut kisat päättyneiksi.

Sytytyksen kellonaika vaihtelee kisoittain, koska se on avajaisseremonian huipennus eikä kiinteä kellonaika. Tuli kulkee altaaseen siis aina seremonian omassa aikataulussa.

Mistä olympiatulen perinne juontuu?

Olympiatulen paikka on Olympia, jossa antiikin kisoja pidettiin Zeuksen kunniaksi. Siksi tulen sytytys kytkeytyy suoraan paikkaan, josta kerrotaan sivulla antiikin olympialaiset. Kisapaikalla tuli nähtiin ensimmäisen kerran Amsterdamissa 1928.

Kisojen toinen tunnetuin symboli on olympiarenkaat.