Antiikin olympialaiset

Milloin ja missä antiikin olympialaiset pidettiin?

Antiikin olympialaiset pidettiin Olympiassa, joka sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan länsiosassa Elisin alueella. Ensimmäisiksi kisoiksi on perinteisesti merkitty vuosi 776 eaa., ja neljän vuoden jaksoa kutsuttiin olympiadiksi. Yhteensä olympiadeja laskettiin 293, ja viimeiset kisat järjestettiin vuonna 393 jKr.

Elisin kaupunki vastasi järjestelyistä ja asetti tuomarit. Olympian nimi elää yhä nykyajan kisoissa: olympiatuli sytytetään edelleen samalla paikalla, ja kisat on nimetty paikan mukaan.

Millainen paikka Olympia oli?

Olympia oli pyhä alue, jonka keskellä oli villioliivipuiden lehto Altis. Siellä seisoivat Zeuksen ja muiden jumalien pyhäköt, Heran temppeli noin vuodelta 650–600 eaa. ja vuonna 457 eaa. valmistunut Zeuksen temppeli. Zeuksen temppeli oli tuolloin Kreikan suurin, 64 metriä pitkä ja 28 metriä leveä, ja sen sisällä istui noin 12 metrin korkuinen kulta- ja norsunluupatsas, jonka teki kuvanveistäjä Feidias.

Stadionin juoksurata oli 192 metriä pitkä, eli 600 jalkaa. Katsojat istuivat radan vierellä maapenkereillä, jotka rakennettiin 300-luvun puolivälissä eaa. Yleisöä mahtui lähteiden mukaan 40 000–45 000. Alue löydettiin uudelleen vuonna 1829 ranskalaisen retkikunnan työssä, ja saksalaiset arkeologit aloittivat järjestelmällisen kaivauksen vuonna 1875.

Mitä lajeja antiikin olympialaisissa oli?

Antiikin olympialaisten ohjelma alkoi yhdellä lajilla, stadionjuoksulla, ja kasvoi 18 kilpailun viisipäiväiseksi juhlaksi. Ensimmäisen kisan ainoa laji oli noin 200 metrin juoksu, jonka voitti perimätiedon mukaan elisläinen Koroibos. Uusia kilpailuja lisättiin vuosisatojen kuluessa, ja ohjelmaan tuli myös taistelulajeja ja hevoskilpailuja.

Vaunukilpailu pidennettiin kaksipäiväiseksi vuonna 680 eaa., ja poikien kilpailut lisättiin vuonna 632 eaa., jolloin kisat kasvoivat kolmipäiväisiksi. Jos kiinnostaa, mitkä lajit elävät nykykisoissa, katso kesäolympialajit: juoksu, paini ja nyrkkeily ovat edelleen mukana.

Miten urheilijat valmistautuivat ja ketkä tuomitsivat?

Urheilijoiden piti ilmoittaa vähintään kymmenen kuukauden harjoittelu ja saapua Olympiaan kuukautta ennen kisoja. Kisat alkoivat kulkueella Elisistä Olympiaan, ja urheilijat sekä toimihenkilöt vannoivat noudattavansa sääntöjä ja kilpailevansa kunniallisesti. Kilpailijat esiintyivät alasti, todennäköisesti liikkumisvapauden vuoksi.

Tuomareita eli hellanodikaita oli alussa yksi, myöhemmin kaksitoista. He käyttivät purppuraviittoja, saattoivat hylätä urheilijoita ja määrätä sakkoja, eikä heidän päätöstään voinut kumota. Kisat päättyivät uhrijuhlaan, jossa Zeukselle uhrattiin sata härkää.

Kuka sai osallistua ja mitä voittaja sai?

Kisoihin saivat osallistua vapaat kreikkalaiset miehet. Naiset eivät saaneet kilpailla, eivätkä lähteiden mukaan useimmat naiset saaneet katsoakaan. Hevosen omistaja sai kuitenkin kunnian vaunukilpailun voitosta, ja Kyniskasta tuli vuonna 392 eaa. ensimmäinen naispuolinen voittaja. Orjat, muut kuin kreikkalaiset ja rauhan rikkoneet suljettiin alkuun pois, ja roomalaisaikana säännöt höllenivät.

Voittajan palkinto oli kotinos, seppele, joka leikattiin pyhästä villioliivipuusta. Seppele oli symboli, jonka arvo oli kunniassa eikä rahassa. Kotikaupunki otti voittajan vastaan sankarina, ja hän saattoi saada verovapauden, juhla-ateriat ja paikan kaupungin johtavassa piirissä; jotkin kaupungit maksoivat myös rahapalkinnon. Nykyajan palkinto on olympiamitali, jossa ajatus on yhä sama: kunnia.

Oliko naisilla omia kisoja?

Oli: Heraia oli Olympiassa neljän vuoden välein järjestetty nuorten tyttöjen juoksukilpailu. Sen järjesti kuudentoista naisen ryhmä, joka myös kutoi Heralle viitan, peploksen, ja järjesti kuorotanssit. Kisasta tiedetään vähän, ja suurin osa tiedosta on peräisin Pausaniaksen kuvauksesta.

Mitä olympiarauha tarkoitti?

Olympiarauha eli ekecheiria oli pyhä sopimus, joka keskeytti sodat Kreikassa niin, että urheilijat ja katsojat pääsivät turvallisesti Olympiaan ja takaisin. Rauha kesti ensin kuukauden ja pidennettiin myöhemmin kolmeen kuukauteen. Elisin alueelle ei saanut tuoda aseita.

Olympiarauha ei lopettanut sotia pysyvästi, mutta se antoi kisoille aseman, jonka kaupunkivaltiot tunnustivat. Muutkin kreikkalaiset kisat, Delfoissa, Isthmiassa ja Nemeassa, olivat tärkeitä, mutta Olympian kisat olivat arvostetuimmat.

Mitä tarinoita kisojen synnystä kerrottiin?

Kisojen alkuperästä kerrottiin useita myyttejä, joita ei voi sovittaa yhteen. Yhden mukaan Pelops voitti vaunukilpailussa kuningas Oinomaoksen ja järjesti voitettuaan kilpa-ajoja jumalten kiitokseksi ja kuninkaan hautajaisurheiluna. Pelopsin mukaan on nimetty Peloponnesos.

Pindaroksen mukaan Zeuksen poika Herakles perusti urheilujuhlan isänsä kunniaksi voitettuaan kuningas Augeiaan. Historioitsija Pausanias kertoo toisen tarinan, jossa daktyyli Herakles ja hänen veljensä juoksivat Olympiassa vastasyntyneen Zeuksen huviksi ja voittaja sai oliivikruunun.

Mitkä olivat muut antiikin suuret urheilujuhlat?

Olympian kisat olivat yksi neljästä suuresta kreikkalaisesta urheilujuhlasta, joita kutsutaan koko Kreikan kisoiksi. Jokainen oli omistettu jumalalle, ja voittajan palkintona oli kullakin kisalla oma kasvikruunu.

Olympian kisat aloittivat neljän vuoden kierron, jota kutsuttiin olympiadiksi ja jolla kreikkalaiset myös mittasivat aikaa.

Mitä Olympiassa voi nähdä nykyään?

Antiikin Olympian alue on arkeologinen kohde, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1989. Raunioista erottuvat muun muassa Heran temppeli, Zeuksen temppelin rauniot ja stadion, jonka yhteyteen rakennettiin noin vuonna 200 eaa. holvattu käytävä, krypta. Käytävä yhdisti stadionin sisäänkäynnin pyhäkköön.

Alueella oli myös vieraiden majoitukseen rakennettu Leonidaion, joka valmistui noin vuonna 300 eaa. ja oli paikan suurin rakennus. Kaivauksissa löytyi muun muassa Zeuksen temppelin veistoksia, Paionioksen Nike-patsas ja Praksiteleen Hermes; Feidiaan työpaja kaivettiin esiin 1950-luvulla.

Miksi antiikin olympialaiset päättyivät?

Antiikin olympialaiset päättyivät, kun Rooman keisari Theodosius lopetti pakanalliset uskonnolliset menot. Viimeiset kisat järjestettiin vuonna 393 jKr., mutta lähteet antavat lopettamiselle eri vuosia ja eri keisareita, joten vuosiluku on suuntaa-antava. Tiedossa oleva voittajaluettelo päättyy vuoteen 261 jKr.

Roomalaisaikana kisat eivät kadonneet, vaan niiden luonne muuttui: Sulla siirsi vuoden 80 eaa. kisat Roomaan, ja ulkomaalaisten osallistumiskielto lieveni. Kisat olivat sidoksissa Zeuksen palvontaan, joten uskonnollisten menojen kielto pysäytti myös urheilujuhlan.

Miten antiikin ja nykyajan olympialaiset eroavat?

Antiikin kisat pidettiin aina samalla paikalla, kun nykykisat kiertävät kaupungista toiseen. Ohjelmassa oli vain miesten lajeja ja yksi kisapaikka, kun nykyisissä kisoissa on kymmeniä lajeja, kesä- ja talvikisat sekä paralympialaiset.

Nykyaikaisen sarjan aloitti Ateena 1896, ja siitä kerrotaan sivulla ensimmäiset olympialaiset. Kreikkaan palattiin vuonna 2004, kun Ateenan kisat järjestettiin synnyinmaassa. Jos haluat nähdä koko kaaren, historian pääsivu vie muihin aiheisiin.

Yhteistä antiikin ja nykyajan kisoille on rytmi, joka seuraa neljän vuoden sykliä, sekä ajatus siitä, että voittaminen on kunniatehtävä. Tunnus, jonka katsoja tunnistaa nykykisoissa, olympiarenkaat, on kuitenkin nykyaikainen keksintö eikä antiikin perua.