Ampumahiihto olympialaisissa

Mitä ampumahiihdon olympialajeja on?

Ampumahiihdossa ratkaistaan olympialaisissa viisi lajia sekä miehille että naisille ja yksi sekaviesti, yhteensä 11 mitalikilpailua. Taulukossa ovat Milano Cortinan 2026 mitalistit. Norjan Sturla Holm Lægreid voitti henkilökohtaisissa lajeissa neljä mitalia: kaksi hopeaa ja kaksi pronssia, mutta ei kultaa.

Ranska voitti miesten, naisten ja sekaviestin, ja sekaviesti on ollut ohjelmassa Sotšin 2014 kisoista lähtien. Kilpailut ajettiin Anterselvassa eli Antholzissa Etelä-Tirolissa.

Miten ampumahiihtokilpailu toimii?

Ampumahiihdossa hiihdetään lenkkejä ja ammutaan niiden välissä, ja jokainen huti maksaa aikaa. Laji vaihtuu kisamuodoittain, ja sääntö kannattaa tietää ennen kuin seuraa kilpailua.

• Pikamatka: miehet hiihtävät 10 km ja naiset 7,5 km, ammuntoja on kaksi (makuu ja pysty). Jokaisesta hudista hiihdetään 150 metrin rangaistuslenkki.
• Takaa-ajo: miehet 12,5 km ja naiset 10 km, ammuntoja neljä. Lähtöjärjestys tulee pikamatkan tuloksista, ja ensimmäisenä maaliin hiihtävä voittaa.
• Yhteislähtö: 30 urheilijaa lähtee yhtä aikaa, ammuntoja on neljä ja hudista hiihdetään rangaistuslenkki.
• Normaalimatka: miehet 20 km ja naiset 15 km. Jokaisesta hudista lisätään loppuaikaan yksi minuutti, joten tässä lajissa tarkka ampuja voittaa nopeamman hiihtäjän.
• Viesti: neljä hiihtäjää, jokaisella kaksi ammuntaa. Lisälatauksia on kolme kutakin ammuntaa kohti.

Jos haluat nähdä pelkän hiihdon, katso maastohiihto. Para-ampumahiihdosta kerrotaan sivulla parahiihto.

Milloin ampumahiihto tuli olympialaisiin?

Ampumahiihdon edeltäjä oli sotilaspartio, joka oli mitalilajina Chamonixin kisoissa 1924. Varsinainen ampumahiihto, miesten 20 km, tuli ohjelmaan Squaw Valleyn kisoissa 1960. Naiset pääsivät mukaan Albertvillen kisoissa 1992.

Norja on lajin menestynein olympiamaa 67 mitalilla ja 25 kullalla, Saksa ja Ranska seuraavat. Seuraavissa kisoissa Ranskan Alpeilla 2030 ohjelmaan tulee uusi sekajoukkuekilpailu (englanniksi mixed singles relay), ja kisapaikaksi on suunniteltu Le Grand-Bornand.

Ketkä suomalaiset ovat voittaneet olympiamitalin ampumahiihdossa?

Suomen seitsemästä ampumahiihtomitalista neljä on hopeaa, ja kaikki ne tulivat vuosina 1960–1976. Pronsseja on kolme: kaksi sprinttimitalia 1990-luvulta ja Minkkisen takaa-ajo 2026.

Heikki Ikola on lajin menestynein suomalainen kolmella hopealla. Suomen kokonaismitalit kaikissa lajeissa kerää sivu Suomen olympiamitalit.

Miten ampumahiihdon sekaviesti toimii?

Sekaviestissä kilpailee neljän hengen joukkue: kaksi naista ja kaksi miestä, jotka hiihtävät kukin 6 kilometriä ja ampuvat kaksi ammuntaa. Laji nähtiin olympialaisissa ensimmäisen kerran Sotšissa 2014. Pekingin 2022 sekaviestin voitti Norja, Ranska otti hopeaa ja ROC pronssia, ja Milano Cortinassa 2026 Ranska voitti ennen Italiaa ja Saksaa.

Ketkä voittivat ampumahiihdon olympiakultaa Pekingissä 2022?

Pekingissä kisattiin samat 11 mitalikilpailua kuin Milano Cortinassa. Ranskan Quentin Fillon Maillet voitti miesten normaalimatkan ja takaa-ajon, ja Norjan Johannes Thingnes Bø voitti sprintin ja yhteislähdön. Naisten puolella Marte Olsbu Røiseland voitti sprintin ja takaa-ajon, Denise Herrmann normaalimatkan, Justine Braisaz-Bouchet yhteislähdön ja Ruotsi naisten viestin. Miesten viestin voitti Norja.

Suomen paras tulos Pekingissä oli Tero Seppälän yhdeksäs sija miesten yhteislähdössä. Seppälä oli myös 21. takaa-ajossa ja 25. sprintissä. Naisista Mari Eder oli sprintissä 28., takaa-ajossa 30. ja normaalimatkalla 32., ja miesten viesti jäi 17. sijalle. Mitalitaisteluun ei yltänyt kukaan.

Onko ampumahiihtoa myös paralympialaisissa?

Ampumahiihto kuuluu myös talviparalympialaisiin. Para-ampumahiihto nähtiin ensimmäisen kerran Innsbruckin kisoissa 1988, ja siihen osallistui aluksi vain liikuntavammaisia urheilijoita. Näkövammaiset tulivat mukaan 1992, ja naiset sekä istuen kilpailevat 1994 alkaen. Näkövammaisten kiväärit antavat äänimerkin, jonka avulla ampuja kuulee osumatarkkuuden. Lajista kerrotaan tarkemmin sivulla parahiihto.

Miten Suomen ampumahiihtäjät pärjäsivät Milano Cortinassa?

Suomi lähetti Milano Cortinaan yhdeksän ampumahiihtäjää, ja Suvi Minkkinen toi lajin ainoan mitalin takaa-ajossa. Minkkinen oli sprintissä kuudes, ja Olli Hiidensalo oli miesten normaalimatkalla neljäs, mikä oli miesten paras sija.

Sekaviestissä Suomi sijoittui kuudenneksi ja miesten viestissä seitsemänneksi. Naisten viesti jäi seitsemänneksi, ja Otto Invenius oli miesten yhteislähdössä yhdeksäs. Minkkinen sijoittui lisäksi yhteislähdössä 19. ja normaalimatkalla 20., joten hän pysyi kaikissa viidessä henkilökohtaisessa lajissa kärkikahinoissa. Muut naisten joukkueessa olivat Venla Lehtonen, Sonja Leinamo ja Inka Hämäläinen, ja miesten joukkueen muodostivat Hiidensalo, Tero Seppälä, Tuomas Harjula, Invenius ja Jimi Klemettinen.

Kisojen koko tilanne löytyy sivulta Milano Cortina 2026, ja muut talvilajit esittelee talviolympialajit.