Milano Cortina 2026 jälkikatsaus: mitä Suomen mitalit kertovat

Miten kuusi mitalia asettuu 25 talvikisan joukkoon?

Suomi on voittanut mitaleja jokaisissa 25 talvikisoissa, ja Olympedian kisakohtaisten lukujen mukaan keskiarvo on noin seitsemän mitalia kisaa kohti (yhteensä 181 mitalia). Milano Cortinan kuusi on keskiarvon alapuolella, mutta ei poikkeus uudemmassa historiassa.

Vuosina 1984–2006 Suomi ei voittanut yhdessäkään talvikisassa alle kuutta mitalia. Vuodesta 2010 luvut ovat olleet 5, 5, 6, 8 ja 6, joten Milano Cortina jatkaa vakaata, mutta 1984–2006 jaksoa matalampaa linjaa. Edellisiin kisoihin verrattuna ero on kaksi mitalia ja kaksi kultaa: Pekingissä 2022 Suomi voitti kahdeksan mitalia, joista kaksi oli kultaa.

Kuudesta mitalista kolme tuli joukkuekilpailuista: yhdistetyn joukkuehopea, naisten maastohiihtoviestin pronssi ja miesten jääkiekon pronssi. Suomi lähetti kisoihin 98 urheilijaa, 54 miestä ja 44 naista, ja se sijoittui mitalitaulukossa 23:nneksi, koska taulukko järjestetään kultamitalien mukaan. Kisakohtaiset tulokset ovat talviolympialaisten mitalit -sivulla.

Kuinka usein kulta on jäänyt tulematta?

Kultaa ei tullut viidessä talvikisassa: Sapporossa 1972, Lillehammerissa 1994, Torinossa 2006, Vancouverissa 2010 ja Milano Cortinassa 2026. Suomi on silti voittanut talvikisoissa yhteensä 45 kultaa.

Torinon yhdeksän mitalia ilman kultaa kertoo, ettei kullaton kisa tarkoita mitalikato. Torinossa hopeaa tuli kuusi, kun taas Milano Cortinassa vain yksi. Lillehammerin 1994 ja Milano Cortinan yhteys on lukujen samuus: mitalien lähteet ovat kolmen vuosikymmenen aikana vaihtuneet. Lillehammerin kisat on käsitelty sivulla Lillehammer 1994.

Mistä lajeista mitalit tulivat?

Milano Cortinan mitalit tulivat neljästä lajista: yhdistetystä kolme (hopea ja kaksi pronssia, kaikki Herolan ja Hirvosen), ampumahiihdosta yksi, maastohiihdosta yksi ja jääkiekosta yksi. Lillehammerissa 1994 kuudesta mitalista viisi tuli maastohiihdosta ja yksi jääkiekosta: Mika Myllylä voitti hopeaa ja pronssia, Marja-Liisa Kirvesniemi kaksi pronssia, miesten viesti pronssia, ja miesten jääkiekkojoukkue pronssia.

Maastohiihto on yhä Suomen suurin talvilaji, ja sen 87 mitalia ovat melkein puolet kaikista 181 talvikisamitalista. Milano Cortinassa sen osuus jäi kuitenkin yhteen mitaliin: naisten viestin pronssiin. Miesten viesti jäi neljänneksi, ja Lauri Vuorinen oli neljäs sprintissä. Suomen mitalisaalis nojasi siis aiempaa enemmän yhdistettyyn ja jääkiekkoon.

Kuinka lähellä mitalia oltiin?

Mitalirajan tuntumassa oli kolme neljättä sijaa ja kolme viidettä sijaa. Neljänneksi sijoittuivat Olli Hiidensalo ampumahiihdon yksilökilpailussa, Lauri Vuorinen maastohiihdon sprintissä ja miesten viestijoukkue. Viidenneksi tulivat Kerttu Niskanen hiihtoyhdistelmässä, Ilkka Herola yhdistetyn yksilökilpailussa ja Eero Hirvonen yhdistetyn sprintissä.

Nämä sijoitukset ovat tärkeä lisä mitalilukuun. Ne osoittavat, että Suomen vahvat lajit eivät kadonneet, vaan useat yritykset päättyivät aivan mitalirajan viereen. Koko lista on sivulla Milano Cortina 2026.

Mitä jääkiekon pronssi kertoo?

Jääkiekko on Suomen miesten talvikisamitalien vakio: pronssi Milano Cortinassa oli joukkueen kahdeksas olympiamitali (yksi kulta, kaksi hopeaa ja viisi pronssia, Ylen mukaan). Suomi voitti pronssiottelussa Slovakian 6–1, ja Ylen mukaan Suomi ei ole koskaan hävinnyt olympiapronssiottelua. Pronssia tuli myös Lillehammerissa 1994, Vancouverissa 2010 ja Sotšissa 2014, ja hopeaa Torinossa 2006. NHL-pelaajien olympiaturnauksista (2002, 2006, 2010, 2014 ja 2026) vain 2002 jäi ilman mitalia.

Yksi mitali on kuitenkin vain yksi kuudesta. Jos jääkiekon pronssi poistetaan, Suomelle jää viisi mitalia kolmesta lajista, ja yhdistetyn osuus on silloin kolme viidestä.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavat talvikisat ovat Ranskan Alpeilla 2030. Milano Cortinan mitalit ja sijat 4–5 jakautuivat hiihtolajeihin, yhdistettyyn ja jääkiekkoon, joten sama joukko on lähtökohta myös seuraavissa kisoissa. Ranskan Alppien päivämäärät ja kisapaikat on koottu sivulle Ranskan Alpit 2030, ja Suomen kaikkien aikojen mitalit löytyvät sivulta Suomen olympiamitalit.